Kun tylsyys on kryptoniittia – Aikuisten ADHD voi jäädä helposti tunnistamatta
Kaupallinen yhteistyö
Aikuisten ADHD tunnistetaan Suomessa paremmin kuin ennen. Silti oirekuvan diagnosointi voi olla haasteellista. Oirekuvan tunnistaminen kestää pitkään ja oireet saatetaan tulkita alkuun muuksi kuin ADHD:ksi. Moni aikuinen ADHD-henkilö kulkeekin pitkän matkan ennen diagnoosiaan, jonka jälkeen matka omaan itseen monesti vasta alkaa. Aikuisten ADHD:n varhaisempi tunnistaminen voisi parhaimmillaan estää tilanteen monimutkaistumista ja antaa ratkaisuja ADHD-henkilön koko potentiaalin saavuttamiseen.
Taloustutkimuksen aikuisilla ADHD-henkilöillä tekemän selvityksen 1 mukaan ADHD:n tunnistamisessa on Suomessa pitkä viive: 43 % aikuisista ADHD-henkilöistä kertoo, että diagnoosin saamiseen meni ainakin yli vuosi. Noin joka toinen kertoo, että oirekuvaa hoidettiin aluksi toisena häiriönä, tyypillisesti masennuksena tai ahdistuneisuushäiriönä.
– Aikuisten ADHD:n tunnistaminen on lisääntynyt, mikä näkyy kasvavina potilasmäärinä vastaanotoilla. Suomessa tarvitaan molempiin sektoreihin tulevina vuosina lisää lääkäreitä, jotka tuntevat aikuisten ADHD:n kirjon ja ymmärtävät oirekuvan varhaisen tunnistamisen tärkeyden, arvioi psykiatrian erikoislääkäri Mika Määttä.
Kuin kesärenkaat talvikelillä
ADHD:n ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus 2. Vaikka ylivilkkaus voi toisinaan olla ADHD:n näkyvin oire, on oirekuva paljon muutakin kuin jatkuvaa liikkeellä oloa tai vaikeutta pysyä paikoillaan. ADHD:hen liittyy usein myös erilaisia tunnesäätelyn haasteita ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. ADHD on aina yksilöllinen häiriö, joka voi ilmentyä ydinoireiden erilaisina yhdistelminä. Oirekuvan näyttäytyminen myös muuttuu iän myötä.
– Kyse ei ole tarkkaavuuden ongelmasta, vaan tarkkaavuuden säätelyn ja sen kohdentamisen haasteesta. ADHD-henkilö pystyy hyvinkin syvälliseen keskittymiseen, kun aihe on riittävän kiinnostava. ADHD ei liity millään tavalla älykkyyteen, vaan siihen, ettei saa omaa potentiaaliaan kunnolla käyttöön. Tilannetta voisi verrata siihen kuin yrittäisi ajaa talvella kesärenkailla. Tehoja ja aikaa menee siihen, että auto pysyy tiellä, jolloin matka ei etene toivotusti, Määttä kuvailee.
Kyse ei ole tarkkaavuuden ongelmasta, vaan tarkkaavuuden säätelyn ja sen kohdentamisen haasteesta
Mika Määttä, psykiatrian erikoislääkäri
Diagnosoimaton ADHD-henkilö voi olla Määtän mukaan myös mestari sopeutumaan ympäristöönsä ja kehittämään selviytymismekanismeja, joilla elämän saa edes jotenkuten rullaamaan. Ketterällä toiminnalla on myös nurja puoli: Elämästä voi tulla minuutintarkkaa, stressaavaa aikataulutusta toiminnan varmistamiseksi tai vaikkapa turhan ankaraa kodin järjestyksen ylläpitoa, jotta tavarat eivät ole kadoksissa. Arjesta tulee uuvuttavaa selviytymistä ja kaaoksen hallintaa.
– ADHD-henkilölle rutiinit, arjen toisteisuus ja tylsien velvollisuuksien hoitaminen voivat olla ylitsepääsemätön asia. Aivot lamaantuvat, jos riittävän kiinnostavia asioita ei ole tarjolla. Tylsyys on ADHD-aivoille kuin kryptoniitti Teräsmiehelle: se tekee arjesta paikoitellen mahdotonta, Määttä toteaa.
Laiska, tyhmä, saamaton
Sanat, joilla ADHD-kokemustoimija Klaus Karkia kutsuu ihmisiä kuulemaan lisää ADHD:sta. Mutta miksi juuri nämä sanat?
– Ne pysäyttävät ja haastavat ajattelemaan. Harvoin kukaan kuvaa itseään noin rajusti. Samalla ne ovat sanat, jotka varmaan jokainen ADHD-ihminen joutuu kohtaamaan elämässään. Jos hoitopolun alkuun ei pääse kiinni, voi ihmisen koko identiteetti kehittyä näiden sanojen ympärille. ADHD-piirteet kun on helppoa tulkita laiskuudeksi, tyhmyydeksi ja saamattomuudeksi, Karkia kiteyttää.
Karkia luennoi ADHD:sta ja on teeman puhemiehenä pidetty ja kysytty puhuja. Nyt neljättä vuotta lääkäriksi opiskelevalle Karkialle olisi kuitenkin voinut ennustaa muunlaista tulevaisuutta: Nuoruudessa hän ajelehti masennusjaksosta toiseen, ammattikoulu ei maistunut ja lukion Karkia jätti kesken viidesti.
Eräänä iltana Karkia istui harrasteporukan illanvietossa. Samassa pöydässä oli ennestään tuntematon henkilö, joka kuultuaan illan aikana Karkian elämäntarinan totesi: ”Ootkos Klaus miettiny, että sulla vois olla ADHD?”
– Ajatus tuntui ensin naurettavalta. Olen aina ollut enemmän taivaanrannanmaalari kuin yliaktiivinen sähköjänis, jollaisiksi olin ADHD-henkilöt mieltänyt. Sanat jäivät kuitenkin mieleeni ja perehdyin asiaan, jonka jälkeen ajatusten palaset loksahtivat kohdilleen. Ensimmäistä kertaa tuntui, että tässä voisi olla syy ja selitys, miksi en saa elämästä kiinni kuten muut. Diagnoosin saaminen oli pitkä prosessi ja vaati minulta pitkää pinnaa, sinnikkyyttä ja uskoa, että olen oikealla asialla liikkeellä, Karkia kertoo tarinaansa.
Vasta diagnoosin saamisen jälkeen asiat alkoivat muuttua. Hän oli tuolloin 31-vuotias.
ADHD on matka itseen
Matka oireiden tunnistamisesta diagnosointiin onkin usein pitkä ja ADHD-diagnoosin saaminen onkin lopulta tunteikas hetki. Osalle hoitopolulle hakeutuminen on vaikeaa: pelätään, että diagnoosin saaminen olisi merkki omasta viallisuudesta. Päällimmäinen tunne voi olla myös häpeä oman toiminnan riittämättömyyden kokemisesta. Moni pelkää myös oirekuvan aiheuttamaa stigmaa tai sitä, ettei koettuja ADHD-oireita oteta todesta.
– ADHD on matka itseen ja ravistelee usein myös lähipiiriä. Diagnoosin jälkeen on usein eri tavalla aikaa ja kapasiteettia miettiä elämäänsä, arvojaan, tavoitteitaan, omaa menneisyyttään ja lapsuuttaan. Osalle diagnoosi on helpotus. Samalla diagnoosin saava aikuinen henkilö voi kokea katkeruutta tai surua siitä, mihin kaikkeen sitä olisikaan elämässä yltänyt, jos olisi saanut ADHD:seen apua jo aiemmin. Psykoterapia voi olla tarpeen, Määttä kertoo.
Karkia vahvistaa ajatuksen:
– Kun on laittanut asioita päässään solmuun yli 30 vuotta, ei ne solmut aukea ihan hetkessä.
ADHD:n riittävä tutkiminen ja diagnosointi vaativat aikaa ja perehtyneisyyttä aiheeseen. Määttä muistuttaa myös, miten psykiatrian puolella olisi keskeistä pyrkiä pitkiin, pysyviin hoitosuhteisiin. Kaksi kolmesta aikuisesta ADHD-henkilöstä ei Taloustutkimuksen selvityksen perusteella koe saavansa parasta mahdollista hoitoa oirekuvaansa.
– Monivaiheisia hoitopolkuja, joissa potilaan pitää selittää asiansa yhä uudestaan eri asiantuntijoille tulisi välttää. Harva jaksaa avata itseään monelle eri tyypille, sillä ADHD-oireiden kohtaaminen on usein kovin henkilökohtainen juttu. Ensimmäisen vastaanottavan ammattilaisen pitäisi ottaa ihmisestä koppia, Määttä pohtii.
Kun on laittanut asioita päässään solmuun yli 30 vuotta, ei ne solmut aukea ihan hetkessä.
Klaus Karkia, ADHD-kokemustoimija
ADHD:n yleisyys aikuisilla on arviolta noin 2,5–3,4 %. 3 Kyseessä on yhteiskunnallisesti yleinen häiriö. Määttä tuo esille diagnosoimattomien ADHD-tapausten kansantaloudellistakin vaikutusta: mielenterveyden syyt ovat kärkisijoilla viemässä ihmisiä ennenaikaisille eläkkeille. Aikuisten ADHD:n parempi tunnistaminen hyödyttäisi niin yhteiskuntaa kuin oireista itseään.
– Masennuksesta kärsivillä voi taustalla olla ADHD. 4 5 Olennainen asia potilaan kannalta on oirekuvasta johtuvan toimintakyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen ja hoito ennen tilanteen monimutkaistumista. Ei ole potilaan tehtävä tietää, mistä hänen oireensa johtuvat. Se on lääkärin ammattitehtävä selvittää, mutta potilaan omaa ajattelua ei saa ohittaa. Potilas on vastaanotolla aina jostain itselleen merkityksellisestä syystä, Määttä summaa.
Miten potilas voisi tukea hoitohenkilökuntaa? Karkialla on tähän kokemukseen perustuva ehdotus:
– Kirjaa ylös ajatukset, minkä perusteella uskot sinulla olevan ADHD. Aika lääkärin vastaanotolla on lyhyt, jolloin keskeisiä asioita voi jäädä kertomatta. Ongelmia saattaa olla usealla elämänalueella. Jos voi näyttää lääkärille listan asioista, joihin ADHD-oireet omassa elämässä vaikuttavat, ollaan tärkeän askeleen verran lähempänä ratkaisun löytymistä.
Tältäkö se tuntuu?
Lokakuu on kansainvälinen ADHD-tietoisuuden teemakuukausi. Tavallisen ihmisen voi olla vaikeaa ymmärtää, miltä ADHD tuntuu. Kysytään asiaa kokemustoimijalta Klaus Karkialta:
– ADHD on eräänlaista levottomuutta yhdistettynä uteliaisuuteen. Se on erityislaatuista kykyä innostua ja kiinnostua monista asioista. Mutta yhtä asiaa ei saa valmiiksi, kun jo innostuu seuraavasta. Epäkiinnostaviin asioihin on vaikeaa päästä käsiksi. Toistuvat rutiinit eivät houkuttele, vaan niitä välttelee, ne voi jopa aidosti unohtaa. ADHD on niin arjen haaste kuin voimavara.
– Helposti tulee tunne, etteivät oman elämän ohjakset ole omissa käsissä. Osalla ADHD-tyypeistä elämä on kirjaimellisesti vauhdikasta, toisilla vauhti on kovinta oman pään sisällä. On keskeistä tunnistaa oma jaksaminen ennakoivasti ja siten huolehtia itsestään. Koen, että ADHD-ihmisenä tunnen itseni kenties paremmin kuin keskiverto kanssaihminen. Pidän tätä rikkautena, Karkia toteaa.
Ja vielä yksi muistutus tuntemuksista psykiatrian erikoislääkäri Mika Määtältä:
– ADHD on 24 tunnin oirekuva. Suurella osalla ADHD-henkilöillä on myös uneen liittyviä haasteita. ADHD:n hoitoon kuuluu keskeisesti mahdollisten unihäiriöiden hoito, jotta saavutetaan hyvä hoidon lopputulos. Uni ja palautuminen ovat tärkeitä meille kaikille. Jos perusterve ihminen luo ympärilleen hyperkineettisen tavan elää, jossa joka hetki on täytetty vaikkapa ruutuajalla tai muilla virikkeillä ja tilannetta pahennetaan kroonisella univajeella, se vaikuttaa muun muassa tunnesäätelyyn ja luo ADHD:n kaltaisia oireita. On myös keskeistä muistaa, että kaikki tarkkaamattomuus ei ole ADHD:ta.
C-ANPROM/FI/ELVA/0043
Lue lisää:
adhdliitto.fi
adhdtuntuu.fi
Lähteet:
[1] Taloustutkimus, 06/2021. Suomi hoitaa -potilaskysely. N = 141.
[2] ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 5.10.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
[3] ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 5.10.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
[4] Bron TI, Bijlenga D, Verduijn J, Penninx BW, Beekman AT, Kooij JJ. Prevalence of ADHD symptoms across clinical stages of major depressive disorder. J Affect Disord. 2016 Jun;197:29-35. doi: 10.1016/j.jad.2016.02.053. Epub 2016 Mar 2. PMID: 26970265.
[5] Sternat T, Fotinos K, Fine A, Epstein I, Katzman MA. Low hedonic tone and attention-deficit hyperactivity disorder: risk factors for treatment resistance in depressed adults. Neuropsychiatr Dis Treat. 2018 Sep 17;14:2379-2387. doi: 10.2147/NDT.S170645. PMID: 30271154; PMCID: PMC6149933.
Jaa artikkeli