Lääkäri ja terveysteknologian aikakausi: kunnanlääkäri Veijo ja sinä
Kaupallinen yhteistyö
Kunnanlääkäri Veijosta kerrotaan tarinoita. Erityisesti suorasukaisista hoitomenetelmistä. Eivätkä Veijon laitteetkaan moderneimmasta päästä olleet. 1930-luvun itäsuomalainen kauppala oli hiukan erilainen kuin pieninkään hyvinvointialue nykyisin.
Luulotautisen Veijo paransi kylmähoidolla. Riisutti potilaan alasti, pisti pakkasella ikkunat auki ja meni kahville. Kun hän palasi, oli potilas kadonnut sairauksiensa lisäksi. Metsä-Villen juopotteluun tuli puolen vuoden tauko, kun Veijo usutti häntä viinakauppaan. ”Mäne, mäne ja osta Kippurahäntää (viinaa). Päästään sinusta eroon, kun kuolet heti!”
Veijolla oli kiertäviä diakonissa-sairaanhoitajia kylillä. Yksi heistä oli isoäitini. Hänen hoitolaukkunsa ja potilaskirjansa ovat tallessa. Niissä kerrotaan maailmasta, jossa on loisia, keuhkotautia ja -kuumetta, sydänoireita, aliravitsemusta ja näivetystautia. Lävykset.
Sydäntäsärkevää luettavaa ajasta, jolloin halu hoitaa oli molemmilla: äkkiväärällä lääkärillä ja kylän itsepintaisella hoitajalla. Ei vain ollut välineitä. Ei kovin montaa lääkettä ja vielä vähemmän laitteita.
LT Ulla Ahlmen-Laiho loi taannoin katsauksen lääkärin työhön 1922-2022. Hän nosti esiin, miten vain sata vuotta sitten ykköstyypin diabetes näivetti ihmisen. Lasten leukemia oli hirvittävä tapa kuolla. Hän kertoi kirurgian ja tehohoidon kehittymisestä.
Ulla kuvaili, miten Suomen ensimmäiset sydänleikkaukset tehtiin 1959 hypotermiassa ja 1960 sydän-keuhkokoneella. Jo vuonna 1988 robottikirurgia astui näyttämölle ja PROBOT otettiin käyttöön eturauhaskirurgiassa. 2001 tehtiin toisesta maasta käsin etäohjattu sappirakon poisto. Tehohoito tuli omaksi erityispätevyysalueekseen 1970–1990.
Vuosien 1922–2022 välisenä aikana lääketieteen kehitys on ollut nopeampaa kuin koskaan, ja teknologia on integroitunut osaksi kaikkea lääketiedettä. Monesta sairaudesta on tullut diagnosoitavia ja hoidettavia.
Mitä kunnanlääkäri Veijo ajattelisi tänä päivänä? Hän käppäilisi käytävillä ja olisi tyytyväinen siitä, miten elintaso on parantunut ja lapamadot vähentyneet. Ajattelisi kuinka pienen kauppalan ihmiset hoidetaan helposti.
Seuraavat sata vuotta löytyvät oman aikamme tieteiselokuvista. Lääkinnällisten laitteiden ja ihmisen ulkopuoliseen diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden merkitys lisääntyy. Samalla on kuitenkin pohdittava tiukasti etiikkaa, potilasturvallisuutta ja sääntelyä. Mikä on inhimillistä? Mikä on oikeudenmukaista? Missä menevät rajat ja vastuut? Mikä on arvokasta?
Uusi aika vaatii yhteistyötä ja keskustelua. Me terveysteknologian toimialajärjestössä ja yrityksissämme haluamme luoda tulevaa. Uusia ratkaisuja ja uusia hoidon muotoja. Vastuullisesti, turvallisesti ja ihmiset edellä. Teidän kanssanne.
Lääkäreinä Veijo ja sinä, arvoisa lukija, olette samanlaisia. Ihmisiä, jotka kohtaavat ihmisen, jolla on hätä. Sinulla on onneksi jo tänään siihen enemmän välineitä.
