Mitä matkailijan on hyvä tietää antibioottiresistenssistä

Milla Summanen, Pfizer ja Tinja Lääveri, HUS Tulehduskeskus

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 17.10.2022
Kirjoittaja Pfizer

WHO on tunnistanut mikrobilääkeresistenssin yhdeksi maailman pahimmista terveysuhista. On arvioitu, että vuonna 2050 vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolevien ihmisten määrä nousee 10 miljoonaan vuosittain. Nämä bakteerit voivat levitä terveyden- tai sosiaalihuollon yksiköiden lisäksi myös bakteerien kantajien perheenjäseniin ja läheisiin.

Mistä resistenttejä bakteereita ilmaantuu?

Antibiootteja käytetään paitsi avohoito- ja sairaalainfektioihin, mutta myös eläinlääkinnässä sekä infektioiden hoitoon että lihantuotannon lisäämiseen. Lisäksi huonon valvonnan maissa on todettu runsaita antibioottijäämiä lääketehtaiden puhdistamattomissa jätevesissä. Kaikki nämä lisäävät valintapainetta yhä resistentimpien bakteereiden kehittymiseen.

Kyse ei ole enää pelkästään yksittäisille tavanomaisille antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista, vaan enenevästi myös yhä useampi antibioottiryhmä on menettämässä tehoaan. Vaikutus näkyy niin virtsatieinfektioiden kuin vakavampien infektioiden, kuten verenmyrkytysten, hoidossa, jolloin tarvitaan yhä laajakirjoisempia ja kalliimpia lääkkeitä. Ihmis- ja eläinlääkinnässä antibioottien käyttöä onkin Suomessa onnistuttu selvästi vähentämään viime vuosina, eikä antibiootteja käytetä eläimille tuotannon lisäämiseksi.

Miten antibioottiresistenssi liittyy matkailuun?

Koronapandemian tasaantuessa matkailu on jälleen elpymässä. Paitsi mahtavia muistoja ja onnistuneita valokuvia, matkailija voi myös tuoda kotimaahan mukanaan suolistossaan resistenttejä suolistomikrobeja. Esimerkiksi Kaakkois- ja Etelä-Aasian matkailijoista suuri osa kolonisoituu ns. ESBL-tekijää (ESBL=extended spectrum betalactamase) kantavilla enterobakteereilla. Valtaosa kefalosporiiniantibiooteista, joita usein käytetään vakavien infektioiden hoitoon, ei enää tehoa näiden bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin. Vaikka kantajuus kestääkin yleensä enintään joitakin kuukausia eikä suurin osa kantajista sairastu, ne voivat ehtiä aiheuttaa ongelmia matkailijan itsensä lisäksi myös hänen lähipiirilleen – ja jos sattuu joutumaan sairaalaan pian kotimaahan palattuaan – myös sairaalaympäristössä.

Vaikka matkailun merkitys saattaa tuntua pieneltä verrattuna globaaliin antibioottien kulutukseen, ennen pandemiaa 350 000 suomalaista matkusti huonon ravintohygienian maihin tropiikkiin ja subtropiikkiin, ja heistä 100 000 henkilön on arvioitu tuoneen mukanaan resistenttejä suolistomikrobeja. Maailmanlaajuisesti varovaisenkin arvion mukaan 100 miljoonaa matkailijaa kantaa vastustuskykyisiä bakteereja kotimaihinsa palatessaan.

Mitä yksittäinen matkailija voi tehdä välttääkseen resistenttien suolistobakteerien kotoutumisen suolistoonsa?

Yksilötasolla tärkeimmät riskitekijät resistenttien suolistobakteerien kotoutumiselle ovat matkan kohde, matkaripuliin sairastuminen ja antibioottien käyttö. Probioottien käytön ei taas ole todettu suojaavan resistenteiltä suolistomikrobeilta. Matkaripulin välttämiseksi ruoan puhtaus ja hyvä käsihygienia ovat tärkeitä, mutta huolellisistakin välttämistoimista huolimatta moni sairastuu, sillä ruoka saattaa saastua suolistomikrobeilla valmistamisen jälkeen esim. henkilökunnan käsistä tai huonojen säilytysolosuhteiden vuoksi.

Tärkein matkailijan itsensä hallittavissa oleva keino on välttää ei-välttämättömiä antibioottikuureja. Matkaripuliin otettu antibioottikuuri kaksinkertaistaa resistenttien suolistomikrobien kantajuuden todennäköisyyden; ja esimerkiksi Etelä-Aasiassa matkaripuliin antibioottikuurin syöneistä 80 %:n ulostenäytteistä löytyy resistentti suolistomikrobi. Nämä ulostebakteerit ovat lähes aina resistenttejä myös matkaripulin hoitoon yleisimmin käytettäville antibiooteille, kuten fluorokinoloneille tai makrolideille. Siten muutkin kuin beetalaktaamiantibiootit (esim. kefalosporiinit) lisäävät ESBL:ää kantavien bakteerien kantajuuden riskiä. Tästä riskistä huolimatta esimerkiksi Yhdysvalloissa valtaosalle matkailijoista on viime vuosiin saakka määrätty mukaan antibioottikuuri ”varmuuden vuoksi” omahoidoksi. Tätä voi pitää varsin kestämättömänä toimintamallina, sillä matkaripuli kiusallisuudestaan huolimatta johtaa äärimmäisen harvoin vakaviin komplikaatioihin. Suomessa suositellaankin nykyisin antibioottikuurin mukaan ottamista vain sellaisiin tilanteisiin, joissa matkailijalla on sellainen vakava perussairaus, jota matkaripulin pitkittyminen voi pahentaa eikä matkakohdetta voida vaihtaa.

Jos matkaripuliin ei liity korkeaa kuumetta, hoidon kulmakivet ovat riittävä nesteytys ja tarvittaessa ripulilääke yli 12-vuotiaille. Vaikka kehittyvissä maissa paikalliset terveysasemat eivät aina tunnukaan vastaavan kotimaisia standardeja varustelultaan tai osaamistasoltaan, terveydenhuoltoon kannattaa hakeutua. Suomessa katsotaan, että ne tilanteet, joissa antibioottia on ripuloivalle matkailijalle välttämätöntä käyttää esimerkiksi korkean kuumeen tai heikentyneen yleiskunnon vuoksi, vaativat terveydenhuollon ammattilaisen arvion vakavien sairauksien, kuten malarian tai verenmyrkytyksen, poissulkemiseksi. Näissä tilanteissa on myös syytä olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön oikean hoitopaikan arvioimiseksi.

Koska antibiootteja saa monesta maasta ilman reseptiä ja niitä saatetaan tarjota paikallisesta apteekista jopa oireenmukaisena ripulinhoitona, on matkailijan syytä aina tarkistaa, mitä lääkettä paikallisapteekista mukaansa saa.

Matkailijakin voi siis osaltaan vaikuttaa mikrobilääkeresistenssin leviämiseen.

Kirjoittajat:

Tinja Lääveri, LT, sisätautien erikoislääkäri, infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri, HUS Tulehduskeskus

Milla Summanen, PhD, Medical Lead, Pfizer

Viitteet:

Antimicrobial resistance: global report on surveillance. Geneve: WHO 2014. www.who.int/drugresistance/documents/surveillancereport/en/.

Antimicrobial resistance: tackling a crisis for the health and wealth of nations. The review on antimicrobial resistance chaired by Jim O’Neill, December 2014. Review on Antimicrobial Resistance 2014. https://amr-review.org/Publications.html.

Dall LB, Lausch KR, Gedebjerg A, Fuursted K, Storgaard M, Larsen CS. Do probiotics prevent colonization with multi-resistant Enterobacteriaceae during travel? A randomized controlled trial. Travel Med Infect Dis. 2019 Jan-Feb;27:81-86. doi: 10.1016/j.tmaid.2018.11.013. Epub 2018 Nov 30. PMID: 30508633.

FINRES-Vet 2020, Finnish Veterinary Antimicrobial Resistance Monitoring and Consumption of Antimicrobial Agents, Finnish Food Authority, Helsinki, Finland, ISSN 2669-8307, ISBN 978-952-358-029-9 (pdf).

Kantele A, Lääveri T, Mero S, Vilkman K, Pakkanen SH, Ollgren J, Antikainen J, Kirveskari J. Antimicrobials increase travelers’ risk of colonization by extended-spectrum betalactamase-producing Enterobacteriaceae. Clin Infect Dis. 2015 Mar 15;60(6):837-46. doi: 10.1093/cid/ciu957. Epub 2015 Jan 21. PMID: 25613287; PMCID: PMC4345818.

Kantele A. A call to restrict prescribing antibiotics for travellers’ diarrhea–Travel medicine practitioners can play an active role in preventing the spread of antimicrobial resistance. Travel Med Infect Dis. 2015 May-Jun;13(3):213-4. doi: 10.1016/j.tmaid.2015.05.005. Epub 2015 May 14. PMID: 26005160.

Anu Kantele ja Tinja Lääveri: Matkaripuli. Duodecim Terveyskirjasto, Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00613

Mark S. Riddle, Bradley A. Connor, Nicholas J. Beeching, Herbert L. DuPont, Davidson H. Hamer, Phyllis Kozarsky, Michael Libman, Robert Steffen, David Taylor, David R. Tribble, Jordi Vila, Philipp Zanger, Charles D. Ericsson, Guidelines for the prevention and treatment of travelers’ diarrhea: a graded expert panel report, Journal of Travel Medicine, Volume 24, Issue suppl_1, April 2017, Pages S63–S80, https://doi.org/10.1093/jtm/tax026

Matkailijan terveysopas: Mattila L ja Tuula Pelkonen. Matkaripuli. https://www.terveyskirjasto.fi/mat00015/matkaripuli

Ruppé E, Armand-Lefèvre L, Estellat C, Consigny PH, El Mniai A, Boussadia Y, Goujon C, Ralaimazava P, Campa P, Girard PM, Wyplosz B, Vittecoq D, Bouchaud O, Le Loup G, Pialoux G, Perrier M, Wieder I, Moussa N, Esposito-Farèse M, Hoffmann I, Coignard B, Lucet JC, Andremont A, Matheron S. High Rate of Acquisition but Short Duration of Carriage of Multidrug-Resistant Enterobacteriaceae After Travel to the Tropics. Clin Infect Dis. 2015 Aug 15;61(4):593-600. doi: 10.1093/cid/civ333. Epub 2015 Apr 22. PMID: 25904368.

Stoney RJ, Han PV, Barnett ED, Wilson ME, Jentes ES, Benoit CM, MacLeod WB, Hamer DH, Chen LH. Travelers’ Diarrhea and Other Gastrointestinal Symptoms Among Boston-Area International Travelers. Am J Trop Med Hyg. 2017 Jun;96(6):1388-1393. doi: 10.4269/ajtmh.16-0447. PMID: 28719282; PMCID: PMC5462577.

Työpaperi 30/2021 Katja Koukkari, Jukka Ollgren, Heikki Ilmavirta, Veronica Cristea, Timothée Dub, Tinna Voipio, Teemu Möttönen, Outi Lyytikäinen ja Emmi Sarvikivi Mikrobilääkekulutus Suomessa 2013–2020 THL

Pfizer

Hyvä terveys on elintärkeää – niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman johtavista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Se saa meidät työskentelemään uusien hoitojen kehittämiseksi joka päivä. Breakthroughs that change patients’ lives.

Täältä voit lukea ajankohtaisia blogeja ja artikkeleita tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta.

www.pfizer.fi

Twitter      Facebook