Antibioottiresistenssin ympäristöseuranta kehittyy ja tarjoaa lisätyökaluja ongelman torjuntaan

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 25.10.2021
Kirjoittaja Pfizer & Resistomap

Antibioottiresistenssi yleistyy maailmalla huolestuttavaa vauhtia ihmisten toiminnan kiihdyttämänä. Maailmanterveysjärjestö WHO pitääkin antibioottiresistenssiä yhtenä terveyden ja elintarviketurvallisuuden suurimmista globaaleista uhkista. Antibioottiresistenssi on monitahoinen kokonaisuus ja sen torjunta vaatii holistista One Health -lähestymistapaa, sillä resistenttejä bakteereita esiintyy niin ihmisillä, eläimillä kuin ympäristössä. Antibioottiresistenssi koskettaa siis useita eri aloja ja sen torjunta vaatii kansainvälistä, poikkitieteellistä ja laaja-alaista yhteistyötä yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Antibioottiresistenssin ympäristöseurannan vahvistaminen WHO:n agendalla

Tutkimukset osoittavat, että maissa, joissa ympäristö on saastunut etenkin ihmisperäisillä jätteillä ja antibiooteilla, havaitaan enemmän resistenssiä. Antibiootteja päätyy ympäristöön koko niiden elinkaaren ajan. Näin ollen antibioottien valmistuksessa syntyvän jätteen käsittelyyn on panostettava ja käyttämättömien antibioottien käsittelyä on tehostettava. Tiedon lisääntymisen myötä infektioiden hoidossa käytetyt antibioottikuurit ovat lyhentyneet ja tulevat todennäköisesti vielä lyhenemään. Tämä vähentää myös elimistön kautta ympäristöön päätyvää kuormaa. On myös tarpeen päivittää nykyisiä antibioottien pakkauskokoja hoitokäytäntöihin sopiviksi, jotta ylijäämää voidaan vähentää.

Tutkimukset osoittavat, että maissa, joissa ympäristö on saastunut etenkin ihmisperäisillä jätteillä ja antibiooteilla, havaitaan enemmän resistenssiä.

Antibioottiresistenssin seurannan vahvistaminen on keskeinen osa WHO:n globaalia sekä Euroopan alueen toimintasuunnitelmaa antibioottiresistenssin hillitsemiseksi. Ihmisten ja eläinten resistenssitilannetta on seurattu jo pitkään, mutta ympäristöseuranta on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Vaikka kokonaiskuva on vielä paikoin epäselvä, on ympäristöllä tärkeä rooli resistenssin kehityksessä ja leviämisessä. Yhä useampi tutkimus (esim. D’Costa et al. 2011, Poirel et al. 2008) osoittaa, että monet kliinisesti merkittävät resistenssigeenit ovat peräisin ympäristössä esiintyvistä bakteerilajeista.

Miksi ympäristöseuranta on tärkeää

Ympäristöseurannassa pyritään saamaan tietoa esimerkiksi siitä, miten resistenssi kulkeutuu eri ympäristöihin ja niistä pois, missä ihmiset voivat mahdollisesti altistua resistenssigeeneille ja vastustuskykyisille bakteereille sekä miten tilanne muuttuu ajan myötä. Ihmisten matkustus, elintarvikkeiden globaali tuotantoketju tai jätevesien päätyminen ympäristöön ovat seikkoja, joiden roolia voidaan ympäristöseurannan avulla selvittää vielä tarkemmin.

Ympäristöseurannassa on keskeistä seurata aktiivisesti resistenssiä varsinkin niin sanotuissa ”hot spoteissa” eli tietyissä ympäristöissä, joissa resistenssin tiedetään kehittyvän ja leviävän. Tällaisia keskuksia on arvioitu olevan esimerkiksi jätevesijärjestelmät ja -puhdistamot, lääketehtaat, elintarvikkeiden ja eläinten tuotantolaitokset sekä sairaalat. Seurantaan tulisi panostaa myös matala- ja keskituloisissa maissa, sillä kyseisten maiden resurssit ovat usein rajalliset, mutta antibioottiresistenssitaakka suuri.

Esimerkiksi jätevesiseurantaa on hyödynnetty niin Suomessa kuin maailmalla seurantatyökaluna polion torjuntatoimien onnistumisen arvioinnissa. Viimeisen reilun vuoden aikana jätevesiseuranta on ollut yksi työkalu koronaepidemian tilannekuvan seurannassa. Antibioottiresistenssin seuranta voi myös varoittaa uusista resistenssiepidemioista sekä auttaa priorisoimaan toimenpiteitä tilanteen hillitsemiseksi ja arvioimaan niiden tehokkuutta. Esimerkiksi THL, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat aloittaneet yhteishankkeen, jossa kehitetään menetelmiä antibioottiresistenssin ympäristöseurantaan jätevesinäytteistä sekä jätevesiseurantaa varautumistyökaluna pandemioihin. Lisäksi Helsingin yliopiston, Demos Helsingin, Suomen ympäristökeskuksen, Aalto yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja LUT-yliopiston muodostaman konsortion Sudden-hankkeessa tavoitellaan lääkekehityksen ympäristöriskien vähentämistä muun muassa jätevesien puhdistuksen kehittämisellä. On tärkeää, että eri menetelmiä tutkitaan, jotta niin seurantaa kuin puhdistusta saadaan kehitettyä.

Antibioottiresistenssin ympäristöseuranta edistyy jatkuvasti. Tähän vaikuttavat varsinkin seurantateknologioiden, kuten qPCR:n ja sekvensoinnin, yleistyminen. Runsaasti lisätutkimusta ja dataa tarvitaan, jotta ymmärtäisimme entistä paremmin antibioottiresistenssiä kokonaisuutena. Tiedon karttuessa voidaan toimenpiteitä kohdentaa ja kehittää, mutta jo nyt on olemassa monia mahdollisuuksia vähentää antibioottien aiheuttamaa ympäristökuormaa ja siten osaltaan hillitä antibioottiresistenssiä.

Lotta Peussa ja Jesse Majlander, Resistomap
Resistomap on suomalainen startup-yritys, joka tuottaa laboratorio- ja analyysipalveluja antibioottiresistenssin seurantaan ympäristönäytteistä.

Ville Kainu, Pfizer

Lähteet
D’Costa VM, King CE, Kalan L, Morar M, Sung WW, Schwarz C, et al. Antibiotic resistance is ancient. Nature. 2011;477:457–461. https://doi.org/10.1038/nature10388
Poirel L, Figueiredo S, Cattoir V, Carattoli A, Nordmann P. Acinetobacter radioresistens as a silent source of carbapenem resistance for Acinetobacter spp. Antimicrob Agents Chemother. 2008 Apr;52(4): 1252-6. https://doi.org/10.1128/AAC.01304-07

Pfizer

Hyvä terveys on elintärkeää – niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman johtavista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Se saa meidät työskentelemään uusien hoitojen kehittämiseksi joka päivä. Breakthroughs that change patients’ lives.

Täältä voit lukea ajankohtaisia blogeja ja artikkeleita tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta.

www.pfizer.fi

Twitter      Facebook