Antibioottien merkitys syöpähoidoissa – resistenssin aiheuttamat riskit

Kaupallinen yhteistyö

Kasvava antibioottiresistenssi on liian vähän tiedostettu, merkittävä riski suurelle osalle syöpäpotilaita. On nimittäin havaittu, että syöpäpotilaat ovat alttiimpia saamaan moniresistentin bakteerin aiheuttaman infektion (1). Tämä johtunee tarpeesta toistuviin terveydenhuollon käynteihin, pitkittyneistä sairaalahoidoista sekä lääkinnällisten laitteiden ja antibioottien käytön tarpeesta. (1,2) On lisäksi tiedossa, että syöpä itsessään lisää infektioriskiä ja riski vaihtelee syöpätyypin mukaan. (3)

Syövän hoidossa on usein tuloksena ihmisen puolustuskyvyn merkittävän heikkeneminen, mikä väistämättä tarkoittaa entistä suurempaa riskiä saada infektio. Jotta infektio voidaan hoitaa ja näin myös pelastaa se, mitä syövän hoidolla on saavutettu, on meillä oltava toimivia antibiootteja. Antibiootteja tarvitaan syövän hoidossa niin ennaltaehkäisyssä kuin myös mahdollisen infektion hoidossa. Monen syöpäpotilaan diagnostiikkaan ja hoitoon kuuluu myös kirurginen toimenpide, joissa usein tarvitaan ennaltaehkäisevää antibioottia sen vuoksi, että leikkaushaavan infektiot ovat verrattain yleisiä. Resistenssin lisääntyminen johtaakin siihen, että ennaltaehkäisyssä normaalisti käytetty antibiootti ei enää toimi niin kuin pitäisi.

Ennaltaehkäisystä huolimatta infektiot ovat edelleen yksi yleisimmistä syöpäpotilaiden komplikaatioista. On arvioitu, että joka viides syöpäpotilas joutuu sairaalahoitoon infektion vuoksi (4). Esimerkiksi vakava infektio ja sepsis ovat yleisimpiä syöpäpotilaan teho-hoitoon johtavia tekijöitä (5, 6). Lisäksi on huomionarvioista, että lähes joka kymmenes syöpäkuolema vaikuttaisi johtuvan vakavasta sepsiksestä eikä syövästä itsestään (7). Antibioottiresistenssi vaikeuttaa oikean hoidon aloitusta infektiopotilaalla. Esimerkiksi sepsistä hoidettaessa aloitetaan hoito ennen kuin tiedetään aiheuttaja. Jos aiheuttaja onkin moniresistentti bakteeri, on todennäköisempää, että ensisijainen antibiootti ei tähän tehoa. Tällä on seurauksensa, kuten havaittiin eräässä tutkimuksessa, jossa 70 % syöpäpotilaista, jotka saivat väärän antibiootin verenkierron infektion hoidon alussa, menehtyi kuukauden kuluessa. Vastaavassa ajassa vaikuttavan hoidon saaneista 20 % menehtyi (8).

Syövän hoidon kehitys on esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun johonkin panostetaan. Viime vuosikymmeninä on otettu edistysaskelia ja siirrytty kohti entistä kohdistetumpaa ja yksilöllisempää hoitoa. Uusilla hoidoilla on usein erilainen haittavaikutusprofiili kuin perinteisellä kemoterapialla, mutta hoitoja käytetään yhä useammin erilaisina yhdistelminä. Jotta uusia innovaatioita voidaan täysipainoisesti hyödyntää, on hyvä miettiä perustuksia, joiden varassa monet hoidot ovat mahdollisia. Antibiootit ovat yksi merkittävistä innovaatioista, jolla tuetaan syövän hoitoa. Tätä turvaverkkoa kuitenkin uhkaa tällä hetkellä bakteerien antibiootteja kohtaan lisääntyvä vastustuskyky.

”Syöpähoitojen yhteydessä esiintyvät infektiot ovat hyvin raskaita sekä potilaille että heidän läheisilleen. Infektiot viivästyttävät toipumista, aiheuttavat lukuisia sairaalakäyntejä sekä suurta huolta ja epävarmuutta. Syövän hoito tai kantasolusiirto kuormittavat jo itsessään hyvin paljon potilaan arkea ja toimintakykyä. Antibioottiresistenssin yleistyminen aiheuttaa ylimääräisen, hyvin vakavan riskin syöpäpotilaille”, toteaa Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen.

On arvioitu, että mikäli mitään ei tehdä antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi, menehtyy antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin vuonna 2050 kymmenen miljoonaa ihmistä (9). Meidän täytyy löytää ratkaisuja, joilla varmistamme, että antibioottiresistenssi ei lisäänny, infektioiden ennaltaehkäisy on tehokasta, antibiootteja käytetään oikein, niiden saatavuus terveydenhuollossa on turvattu ja tuotekehitykseen lisätään panostuksia. Näin pidämme huolta myös siitä, että voimme jatkossakin mahdollistaa monien syöpähoitojen onnistumisen.

—

Ville Kainu, lääketieteellinen asiantuntija, Pfizer

Lähteet:

1. Ariza ‐Heredia EJ, Chemaly RF. Update on infection control practices in cancer hospitals. CA: A Cancer Journal for Clinicians. 2018;68(5):340–55.
2. Gudiol C, Carratalà J. Antibiotic resistance in cancer patients. Expert Rev Anti Infect Ther. 2014;12(8):1003–16.
3. Veli-Jukka Anttila, Suvi Niku ja Rita Janes. Syöpää sairastavan potilaan infektiot. Duodecim 2020;136:2125–32.
4. https://www.uicc.org/what-we-do/thematic-areas-work/antimicrobial-resistance-and-its-impact-cancer-care#_ftn5
5. Shimabukuro-Vornhagen A et al. Critical care of patients with cancer. CA Cancer J Clin. 2016;66(6):496–517.
6. Bos MMEM et al. Intensive care admission of cancer patients: a comparative analysis. Cancer Med. 2015;4(7):966–76
7. Williams MD et al. Hospitalized cancer patients with severe sepsis: analysis of incidence, mortality, and associated costs of care. Crit Care. 2004;8(5):R291-298.
8. Islas-Muñoz B et al. Bloodstream infections in cancer patients. Risk factors associated with mortality. International Journal of Infectious Diseases. 2018;71:59–64
9. Review on Antimicrobial Resistance. Antimicrobial Resistance: Tackling a Crisis for the Health and Wealth of Nations. 2014.

Jaa artikkeli: