Tiedolla johtaminen apuna hyvinvointialueiden tulevaisuuden rakentamisessa – ”Muutos hyvinvointialueelle on kuin lyövän sydämen leikkaus”
Kaupallinen yhteistyö
– Nyt tehdään historiallisen suuri uudistus, tärkeää on sen turvallinen haltuunotto, Länsi-Uudenmaan terveyspalvelujen valmistelujohtaja Markus Paananen sanoo. Yksi avainresurssi on tieto. Jokainen tarvitsee siitä tukevan otteen, asiakasta myöten.
Ehkä joka toisen ranteesta löytyy jo älykello, jolla voi seurata omaa sykettä, hapenottokykyä, unta ja askelmääriä. Johdamme itseämme tällä tiedolla. Jos ja kun hyvinvointialueen sykkeelle luodaan yhtä helppokäyttöinen mittari, sen näytöltä löytyvät hoitajamitoitukset, hoidon laatu tai eurot.
– Nyt pitäisi saada ihmiset terveydenhuollon johdossa haaveilemaan isosti, Microsoftin asiakkuusjohtaja Anne-Marie Hovi kehottaa.
Hovi on kouluttanut Helsingin yliopiston sote-maisteriohjelmassa teknologisen murroksen välineitä. Siellä yksikään koulutettava ei ole osannut ajatella niin laajasti, mihin teknologia antaa mahdollisuudet jo nyt. Hän on itse tehnyt aiemmin pitkän työuran sote-johtajana.
– Kun ensimmäistä kertaa näin demon uudesta raportointivälineestä, meinasivat mennä jalat alta. Oikeasti olen 20 vuotta itse johtanut ilman näitä työvälineitä ja kerännyt tiedot 20–30 eri lähteestä Exceliin, tehnyt hirvittävän työn ja saanut tietonäkymän. Nyt mahdollisuus kerätä tieto yhteen tietoaltaista on käytettävissä. Tämä on ollut minulle ihanaa ja toisaalta katkeraa. Jos tuollainen väline olisi ollut käytössä, työ olisi ollut erityyppistä.
Hovin mielestä joka ikinen työntekijä kotisairaanhoidon sairaanhoitajasta johtotasolle tarvitsee tietoa, ”oman lennonjohtotornin”. Jotta ihminen voi johtaa omaa työtään, hän tarvitsee näkymän työn määrään, laatuun ja tuloksellisuuteen. Hänellä pitää olla valtaa vaikuttaa toimenpiteisiin ja suunnitella työviikkonsa. Tarvitaan reaaliaikaisesti dataa tuotetun palvelun määrästä ja taloudellisista vaikutuksista ja laadusta.
Jokaisen euron tulee tuottaa terveyttä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle yhdistetään kymmeniä järjestelmiä sekä palvelut kymmenestä kunnasta. Hyvinvointialueelle siirtyy 8500 työntekijää, Markus Paananen yhtenä heistä. Hän johtaa samaan aikaan pandemiatorjuntaa lääkintäpäällikkönä, Espoon kaupungin terveyspalveluita ja valmistelua.
Paananen vertaakin muutosta lyövän sydämen leikkaukseen. Uuteen astutaan ilman, että palveluihin tulee katkoksia. Hyvinvointialueella jatkavat samat ammattilaiset, refleksivasarat ja rakennukset. Otetaan kuitenkin irtiotto kaupunkiorganisaatiosta.
Tiedolla johtaminen on muutosjohtaja Sanna Svahnille peruskulmakivi, minkä varaan uutta hyvinvointialueen organisaatiota voi rakentaa. Tarvitaan tietoa, mitä koko sote-koneisto kuluttaa ja miten se tuottaa palveluita.
– Tarvitaan myös tietoa, paljonko euro tuottaa terveyttä, Markus Paananen pohtii.
Hän näkee, että vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää. Jo potilaan elämänlaadun mittaaminen ennen ja jälkeen hoidon voi tarjota tästä olennaista tietoa.
Pidemmälle viedyssä visiossa olisi käytössä laajemmin yksilökohtaista tietoa. Sillä avautuisi mahdollisuus räätälöityyn, henkilökohtaiseen lääketieteeseen. Olisi vertailutietoa väestöstä, lisäksi tietoa geneettisistä alttiuksista, suojaavista tekijöistä ja tietynlainen yksilökohtainen karakterisointi kaikesta tarjolla olevasta datasta.
Tiedolla ennakointi on mahdollisuus hoitaa riskissä oleva tehokkaasti ja ajoissa, ennen kuin sairaus puhkeaa tai päädytään kalliiseen erikoissairaanhoitoon.
Tieto arkikäyttöön suoraan näytölle
– Haaveilen dashboardista, työpöytänäytöstä, missä voisi seurata palvelujen saatavuutta, Svahn kuvaa.
Reaaliaikainen työpöytänäkymä hyvinvointialueelta voisi kertoa, että esimerkiksi Raaseporissa on viisi vuodepaikkaa vapaana. Voidaan käyttää ne, minkä tahansa kunnan potilaille.
Näkymä voi olla kriittisistä palveluista, kuten päivystyksestä tai suun terveydenhuollosta. Voidaan seurata sekä tavoitteita että niiden toteutumista koko Länsi-Uudenmaan alueen eri toimipisteissä, jotta asiakkaat saavat hoitoa yhtä hyvin.
Täysin alusta ei voi tai tarvitse aloittaa
Svahn pohtii, että mikäli olisi mahdollista, aloitettaisiin puhtaalta pöydältä, uudella järjestelmällä. Näin ei voida tehdä, mutta onneksi jo nyt on esimerkkejä onnistumisesta. Tekoälyn avulla on esimerkiksi voitu ennakoida lastensuojelutapauksia ja tarjota tukea ajoissa oikeille ryhmille.
Tiedolla johtamisessa on tunnistettu sote-järjestelmän pirstaleisuus, nyt esiin halutaan kaivaa tietoa jokaisen rivin välistä. Svahn kertoo, että potilaan tai asiakkaan perimmäinen ongelma voi olla yksinäisyys, joka saa hakeutumaan väärille luukuille. Jos tilanne pystytään havaitsemaan palvelujen tuottaman tiedon kautta, ratkaisu voisikin olla, se että ”tässä palvelussa kokoontuu joka päivä sinun ikäisiäsi ihmisiä”.
– Pitää luoda prosessi, joka tuottaa tietoa. Tämä tulee vaatimaan investointeja, jos mennään vanhoilla järjestelmillä, eikä mitään muuteta, mikään ei muutu. En ajattele, että mikään on mahdotonta vaan, että miten se tehdään, Svahn sanoo.
Pandemialoikka ylitti mahdottomaksi luultua
Svahn kertoo ajatelleensa, onko ajankohta oikea muutokselle, kun koronapandemia pisti maailmanlaajuisesti kaiken sekaisin. Pandemia sai kuitenkin sekä henkilöstön että asiakkaat digiloikkaan, jolla ylitettiin esteitä. Paananen pohtii, että pandemia toimi kuin palava laituri: etäpalveluita oli otettava käyttöön. Opittiin rakentamaan myös yhteisiä järjestelmiä.
Microsoftin asiakkuusjohtaja Aleksi Kuitunen kertoo, että hyvä esimerkki tiedolla johtamisesta on HUS:in toteuttama koronabotti. Data-alusta sille oli jo olemassa. Tarvittiin infektiosairauksien asiantuntijuutta siitä, mikä data on merkityksellistä. Parametreiksi kerättiin esimerkiksi puhelinten liikkuvuusdataa. Koneoppimismallin avulla HUS:in johdolla oli käsissään reaaliaikainen tieto ja ennuste epidemian leviämistä, jolla ennakoida sairaalapaikkojen riittävyyttä.
Svahn pohtii, että kehitystyössä julkisen organisaation kannattaa olla nopea kopioija. Länsi-Uudenmaan on mahdollisuus luoda maailmanluokan sote-palvelut. Lähellä ovat Keilaniemen startupit, yliopistot, innovaatiokeskuksia omien julkisten organisaatioiden ulkopuolella. Alueen väestö, jos myös oma sote-henkilöstö on korkeakoulutettua, löytyy osaamispääomaa.
– Sky is the limit, nyt ei olla vaatimattomia. Haluamme olla myös todella hyvä työnantaja. Koko organisaatio rakennetaan asiakkaita varten, mutta niin, että henkilöstöllä on hyvä tehdä töitä, Svahn sanoo.
– Ajattelen hyvinvointialuetta koulutusmyönteisenä ja kehittymismyönteisenä. Se ei ole suolakaivos vaan inspiroiva työympäristö ja paras työpaikka sote-ammattilaiselle. Jos on kiinnostunut kehittämistyöstä tai tutkimuksesta, ne voivat tuoda vaihtelua työnkuvaan, Paananen lisää.
Ekosysteemissä virtaava tiedon vuo
Aleksi Kuitunen kertoo, että hyvinvointialueen voi nähdä ekosyysteeminä, jossa on laaja datan käytön mahdollisuus. Alueen eri järjestelmissä olevaa dataa tuodaan tietoaltaaseen, joka täyttää myös tietoturvan tiukentuvat vaatimukset. Yhden työkalun avulla on mahdollista katsoa siellä olevaa tietoa, kun siirrytään vanhasta järjestelmästä uuteen. Sen päälle tulee edistyneempiä analysointivälineitä.
– Kaiken kaikkiaan tieto pitää saada käytettäväksi. Tarvitaan välineitä eri käyttötarkoitukseen eri tasoille. Näkymä tilanteeseen, missä ollaan menossa nyt, mitä tapahtuu muutoksessa, mitä tapahtuu organisaatiossa. Mikäli joku päivä pystytään tuottamaan henkilökohtaisia palveluita, me pystymme tuottamaan siihen teknologia-alustaa. Tähän tarvitaan vahva kumppaniverkosto muita osaajia, Kuitunen sanoo.
Microsoft tekee yhteistyötä kumppaneiden kanssa, tuotteista pyritään tekemään monistettavia ja niitä myydään maailmalla eteenpäin.
Microsoftin uusi Hyvinvointialueiden tulevaisuus -webinaarisarja käsittelee monipuolisesti hyvinvointialueen valmistelua ja tarjoaa tukea alueiden valmistelijoille.
Jaa artikkeli