Hoiva-ala takamatkalla teknologian hyödyntämisessä – saavutettavia etuja olisi paljon

Hoiva-ala takamatkalla teknologian hyödyntämisessä – saavutettavia etuja olisi paljon

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 23.05.2022
Kirjoittaja Microsoft

Hoiva-alan kuumaksi perunaksi on noussut vuonna 2023 huhtikuussa tiukkenevaan hoitajamitoitukseen vastaaminen, mutta todella vähän on keskusteltu siitä, miten teknologiaa voisi hyödyntää sekä asiakaskokemuksen että hoitajien työn kehittämiseen. Henkilöstön aika riittäisi paremmin varsinaiseen hoivaan, jos ala ottaisi käyttöön muualla jo yleisiä ratkaisuja.

Minna Nissisen silmät avautuivat hämmästyksestä hänen siirtyessään hoiva-alan suurimman yksityisen työnantajan Attendo Suomen kehitysjohtajaksi lokakuun alussa 2021.

– Tulin hoiva-alan ulkopuolelta ja olin ihmeissäni siitä, mitä näin. Ala on jäänyt digitalisaatiossa jälkeen verrattuna muihin aloihin. Siinä on todella huikea ero. Hoiva-alalla tehdään vielä runsaasti manuaalisia kirjauksia, ja sama asia voidaan kirjata useampaan kertaan, koska järjestelmät ovat hajanaisia. Alalla on myös käytössä vanhanaikaisia toiminnanohjausjärjestelmiä, joita muilla aloilla ei ole enää vuosiin käytetty, Nissinen sanoo.

Ihmiset vs. teknologia

Minna Nissinen päätteli, että koska hoiva-alalla on pitkään mitattu vain ihmisten työtä, teknologian kehittäminen ei näytä olleen juuri kenenkään agendalla, eikä myöskään investointeihin ole ollut kannusteita. Kuitenkaan mitään uutta ei tarvitsisi keksiä, vaan pitäisi vain ottaa käyttöön ne teknologiat, joita on jo pitkään käytetty muualla.

– Nyt tuntuu olevan vallalla vastakkainasettelu; ihmiset vs. teknologia. Mitoitus perustuu vain ihmisiin, vaikka hoitajien työmäärää voisi helpottaa teknologian paremmalla hyödyntämisellä. Henkilökunnan lisääminen ei ole ainoa eikä edes mahdollinen vaihtoehto, koska ikääntyneiden määrä lisääntyy koko ajan, ja alan ammattilaisista on jo nyt pulaa. Vuoteen 2030 mennessä on laskettu noin 200 000 sote-alan ammattilaisen lisätarve, Minna Nissinen toteaa.

Teknologian hyödyntäminen säästäisi hoiva-ammattilaisten aikaa

Media-alalla työuransa aloittanut Nissinen halusi vaihtaa alaa, koska tiedosti hoiva-alan yhteiskunnallisen merkittävyyden ja sen, että kehittämistä todella tarvitaan. Attendo on hoiva-alan suurin työnantaja, jossa henkilökuntaa on 14 500. Hoivakoteja on yli 400, ja niissä on noin 12 500 asukasta.

Hoiva-alalla ei Minna Nissisen mielestään tarvita villiä visiointia, tai että robottien pitäisi hoitaa ihmisiä, vaan kysymys on pienistä arjen asioista, jotka säästäisivät työaikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Esimerkiksi lääkitysturvallisuutta parantava koneellinen annosjakelu vastaa tutkitusti 0,5 ihmisen työpanosta ympärivuorokautisessa hoivassa, mutta sitä ei juuri käytetä.  

– Haluan korostaa, että tarvitaan ratkaisuja, jotka muuttavat hoivatyön ja vapauttavat tekemään oikeita asioita. Teknologia ei ole rajoite, vaan rajoite on se, ettei sitä päästä hyödyntämään, Nissinen sanoo.

Luotettavaa dataa

Olennaista hoivan kehittämisessä on tiedolla johtaminen. Tarvitaan luotettavaa dataa, jotta osataan tehdä oikeita toimenpiteitä. Jo nykyisin tietoa kerätään paljon, mutta alan haasteita ei juuri ole ratkottu.

Ihminen on tiedonsiirron heikoin lenkki, joten manuaalisen työn vähentäminen ja datan yhdistelyn mahdollistaminen ovat selkeitä kehityskohteita.

– Hoivakodin arjessa on häkellyttävä määrä kirjaamista, dokumentointia ja erilaisten tietojen manuaalista tallentamista, jonka muulta alalta tulija voi heti havaita. Olisi tärkeää automatisoida päivittäisiä rutiineja ja purkaa manuaalisia työvaiheita. Jos meillä olisi käytössä niinkin yksinkertainen asia kuin puhedatan litterointi, sen vaikutus hoivakodin arkeen olisi suuri. Kirjaaminen, dokumentointi, tiedonvaihto ja kaikki, mitä tähän kuuluu, voisi tapahtua hoitotyön ohessa puhumalla, Nissinen sanoo.

Erityisen paljon aikaa puhedatan litterointi säästäisi maahanmuuttajataustaisilta hoitajilta, joille asioiden kirjaaminen suomeksi voi olla hidasta.

– Ajansäästön lisäksi kirjausten oikeellisuus paranisi. Se on jatkossa entistä tärkeämpää, koska tulemme hoiva-alalla tarvitsemaan nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, Nissinen sanoo.

Kehittämistä erityisesti tiedon hyödyntämisessä

Attendolla on kiteytetty viiteen osa-alueeseen, miltä hyvä näyttäisi vuonna 2024 ICT:n näkökulmasta. Toimintaa on tarkoitus kehittää kaikilla osa-alueilla. Visiossa tiedolla johtaminen on hyvin tärkeässä roolissa, ja se sisältää myös tiedon johtamisen. Liikkeelle on lähdetty aivan alkeista: mikä on yhtiön masterdata, mitkä ovat alustaratkaisut jne.

– Tärkeää on datan laatu, mutta se on myös kulttuuri- ja osaamiskysymys. Esimerkiksi ikäihmisten hoivakodeissa keskitytään vahvasti tekemään lakisääteisiä RAI-arviointeja, mutta tärkeämpää mielestäni olisi, miten arviointeja hyödynnetään hoivan laadun kehittämisessä. Nykyisin lähdetään liikaa teknisestä tekemisestä, kun lisäarvoa tulisi datan hyödyntämisestä, Nissinen toteaa.

Kohti parempaa asiakaskokemusta

Kehittämisen tulisi lähteä hyvästä asiakaskokemuksesta, ovathan hoivakodit nimensä mukaisesti koteja. Asiakaskokemus tulisi asukkaan lisäksi ulottaa myös hänen läheisiinsä.

Minna Nissisen mielestä hoivakotien toiminnan kehittämisessä olisi tärkeää lähteä hyvästä asiakaskokemuksesta, jossa myös omaisten näkökulma otetaan huomioon. Vuorovaikutusta läheisten kanssa voisi helpottaa nykyaikaisilla viestintäratkaisuilla. Kuva: Joni Alhonen

Miellyttävän ja turvallisen asumisympäristön kehittämisessä asukkaat lähipiireineen yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa voivat saada paljon aikaan. Vuorovaikutusta hoivakodin ja omaisten ja muiden sidosryhmien kesken pitäisi lisätä, jotta tieto kulkee.

Vuorovaikutus onnistuisi paremmin, jos henkilökunnalle voisi vaivattomasti tuoda ideoita ja kysymyksiä pohdittavaksi vaikka mobiilisovelluksilla, jollaisia ihmiset ovat muuallakin tottuneet käyttämään. Jos tekoäly vielä seuloisi ehdotuksista vahvimmat ideat, kehittäminen kohdistuisi mielekkäisiin asioihin.

– Olen huomannut, ettei hoiva-alan sovelluksia kovin paljon kehitetä ICT-yrityksissä, ja alan palveluyritykset ovat aika pieniä. Ilmeisesti siksi, ettei sovelluksille ole ollut paljon kysyntää. Toivon, että tämä muuttuisi ja kyvykkäimmät tekoälyosaajat innostuisivat hoiva-alasta. Sillä saavutettaisiin nopeasti skaalaetuja, koska ala on niin suuri ja yhteiskunnallisesti merkittävä, Minna Nissinen sanoo.

Anturitekniikasta apua arjen pulmiin

Minna Nissinen pitää edullista ja pienikokoista anturitekniikkaa hyvänä ratkaisuna moniin hoivakodin arjen pulmiin.

– Esimerkiksi parhaillaan testaamme älyvaippoja, jotka mittaavat automaattisesti kosteutta. Niistä on Tanskassa saatu hyviä tuloksia. Anturi voisi myös automaattisesti mitata ruoan lämpötilaa, jota hoitajat nyt joutuvat usein erikseen mittaamaan ja kirjaamaan tietoja ylös, hän sanoo.

Yksi anturiteknologian hyödyntämisesimerkki on hoivakotien yövalvonta.

– Yöhoitaja kiertää huoneissa, ja on puhuttu, että hoitajia pitäisi olla useampi. Kuitenkin nukkuja voi häiriintyä käynnistä, ja sen voisi korvata lattiaan sijoitettavilla antureilla tai yksityisyyden suojan huomioivalla kameravalvonnalla. Ne mittaavat liikehdintää, eivätkä häiritse nukkumista. Myös Oura-sormuksen kaltainen laite voisi olla hyödyllinen. Se taltioi yön aikana tiedot nukkumisesta ja unen laadusta, Nissinen toteaa.

Tiedon kerääminen hyvistä ratkaisuista tärkeää

Minna Nissinen pitää tärkeänä pilotoida erilaisia muilla aloilla käytössä olevia ratkaisuja hoiva-alalla ja kerätä niistä tietoa.

– Kuvaavaa on, että vasta nyt, vanhuspalvelulain toisessa vaiheessa, lainsäädännössä on ensimmäistä kertaa mukana teknologia. Siinäkin vain kotihoidon, ei vielä hoivakotien kohdalla, Nissinen sanoo.

Teknologia voi edistää työssä viihtymistä

Anne-Marie Hovin mukaan teknologian avulla voi monin tavoin helpottaa hoitajien työtä ja näin mahdollistaa, että he voivat keskittyä asiakkaille merkityksellisiin kohtaamisiin. Hän uskoo sen lisäävän myös viihtymistä työssä. Kuva: Studio Omena

– Kaiken kaikkiaan teknologian avulla voi monin tavoin helpottaa hoitajien työtä ja auttaa heitä keskittymään siihen, missä ihminen on parhaimmillaan eli merkityksellisiin kohtaamisiin. Tämä voi edistää heidän viihtymistään työssään ja pysyvyyttään hoiva-alalla, Microsoftin asiakkuusjohtaja Anne-Marie Hovi toteaa.

Microsoftin Hyvinvointialueiden tulevaisuus -webinaarisarja käsittelee monipuolisesti hyvinvointialueen valmistelua ja tarjoaa tukea alueiden valmistelijoille.
Lue koko ohjelma ja rekisteröidy