Multippeli myelooman hoitoon on kiinnitettävä enemmän huomiota

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 24.04.2023
Kirjoittaja Janssen-Cilag

Tällä hetkellä joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossakin elämänvaiheessa ja erilaisten syöpien esiintyvyyden arvioidaan kasvavan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana.1,2 Suomalainen syövänhoito on tienristeyksessä ja syöpien hoitaminen vaatii entistä enemmän terveydenhuollon resursseja. Esimerkiksi multippeli myelooman hoito on kehittynyt 2000-luvulla ja sairastuneiden elossaolon ennuste on parantunut. Tästä huolimatta hoitojen tulokset ovat jääneet Suomessa osittain jälkeen muista Pohjoismaista.3

Multippeli myelooma on syöpäsairaus, joka liittyy veren ja luuytimen plasmasoluihin. Multippeli myeloomaan sairastuu vuosittain noin seitsemän henkilöä sadasta tuhannesta, eli hieman alle 400 henkilöä ja sairaus on yleisin yli 70-vuotiailla.4

Multippeli myelooman hoitomuotojen kehittymisen ansiosta sairauden ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä. Alle 65-vuotiaana diagnoosin saaneiden keskimääräinen elinaika sairastumisen jälkeen on noin seitsemän vuotta, iäkkäämmillä potilailla elinajan ennuste on lyhyempi.

Multippeli myeloomapotilaiden ennuste vaihtelee suuresti, ja osa elää sairauden kanssa yli 10 vuotta diagnoosin jälkeen.4 Pohjoismaisten kansallisten syöpärekisterien yhdistetyn datan mukaan multippeli myelooman hoitotulokset ovat kuitenkin jääneet Suomessa jälkeen Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.

Multippeli myeloomaa sairastavien suomalaismiesten viiden vuoden standardisoitu suhteellinen elossaoloaika on jäänyt lyhyemmäksi kuin Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Tähän ovat vaikuttaneet todennäköisesti useat tekijät, kuten erot 2000-luvun hoitolinjauksissa.

Syöpäjärjestöjen ennusteen mukaan jo reilun 10 vuoden kuluttua, vuonna 2035, uusia syöpätapauksia diagnosoidaan noin 25 prosenttia nykyistä enemmän. Kasvu on nopeaa erityisesti yli 75-vuotiailla, joiden kohdalla syöpäsairauksien määrän odotetaan kaksinkertaistuvan.2

Kasvavat määrät haastavat myös terveydenhuollon resurssit ja tarvitsemme uudenlaisia tapoja toteuttaa hoitoa. Esimerkiksi multippeli myeloomasta johtuvat vuodeosastokustannukset ovat laskeneet merkittävästi uusien lääkehoitojen käyttöön ottamisen jälkeen. Lääkehoidon avulla yleensä iäkkäiden potilaiden toimintakyky saadaan säilytettyä entistä paremmin ja he tarvitsevat taloudellista ja sosiaalista tukea vähemmän.5 Syöpälääkkeiden annostelua on mahdollista toteuttaa valvotusti keskus- ja yliopistosairaaloiden lisäksi myös perusterveydenhuollossa. Lähellä järjestetty annostelu on potilaalle helpompi järjestää ja tukee elämänlaadun säilyttämistä.

Suomalaistutkimuksen mukaan multippeli myelooman hoitoon liittyy merkittäviä terveydenhuolto-, matka ja muita välillisiä kustannuksia, joita voitaisiin mahdollisesti välttää.6

Multippeli myeloomapotilaat ovat huolissaan eriarvoisuudesta hyvinvointialueiden välillä

Suomen Syöpäpotilaat ry:n hallituksen jäsen Riikka-Leena Manninen tuntee hyvin multippeli myeloomapotilaiden huolenaiheet.

”Tilanne on mennyt vaikeampaan suuntaan viime vuosina ja ihmisillä on monenlaisia epävarmuuden tunteita hoitoon liittyen. Potilaat epäilevät, että hoitoa toteutetaan eri tavoin eri puolilla Suomea. Toiveena olisi, että uusien hyvinvointialueiden hoitoihin liittyvät linjaukset eivät vie hoitoa epätasa-arvoisempaan suuntaan.”

Multippeli myeloomadiagnoosi saadaan tyypillisesti vanhemmalla iällä. Potilaita huolestuttaa riittääkö talouspaineissa olevien hyvinvointialueiden rahoitus hyvään multippeli myelooman hoitoon ihan jokaiselle potilaalle, kun kyseessä on kuitenkin parantumaton sairaus, ja sairaaloissa priorisointeja joudutaan tekemään. Monet potilaat ovat kokeneet jääneensä yksin sairautensa kanssa, kun lääkärit siirtyivät käyttämään etävastaanottoja koronapandemian aikaan. Multippeli myeloomaa sairastaville olisi kuitenkin tärkeää päästä kohtaamaan lääkäri vastaanotolla, mielellään vielä aina sama hoitava lääkäri, joka tuntee potilaan tilanteen”, Manninen muistuttaa.

Eurooppalaisessa myeloomapotilaiden järjestössä, Myeloma Patient Europessa, myös vaikuttava Manninen seuraa hoidon kehitystä myös muissa Euroopan maissa.

”Joihinkin Euroopan maihin verrattuna olemme jälkijunassa, sillä meillä ei esimerkiksi ole ESMO-ohjeistuksen mukaista ensilinjan hoitoa käytössä potilaille. Potilaan roolissa ei tarvitse tietää, mikä on parasta hoitoa milloinkin, vaan on tietysti pystyttävä luottamaan hematologiin. Multippeli myelooman hoidossa lääkekehitys on tehnyt hurjan harppauksen viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja tulossa on paljon uudenlaisia vaihtoehtoja, joita olisi hyvä saada myös suomalaisten potilaiden käyttöön jo kliinisten tutkimusten aikana samalla tavalla kuin muissakin Länsi-Euroopan maissa.”

”Potilaat haluavat parasta mahdollista hoitoa, eli toivomme, että eurooppalaisia hoitosuosituksia käytettäisiin myös Suomessa. Monet potilaat olisivat myös tyytyväisiä, jos hoito pystyttäisiin järjestämään lähellä kotia.”

Suomalainen syövänhoito hakee nyt uutta suuntaa

Suomalaisen syövänhoidon tulevaisuuden suunta on tällä hetkellä monella tapaa auki. Uusilla hyvinvointialueilla rakennetaan toimintamalleja ja kansallisen syöpästrategian luominen odottaa vielä päätöksiä.

”Meillä on valtavan hyviä syövänhoidon ammattilaisia ja sairaaloita, joissa asiat toimivat hyvin. Uskomme kuitenkin, että kokonaisuus toimisi paremmin, jos sitä ohjattaisiin kansalliselta tasolta. Olemme pieni maa ja meidän tulisi kohdistaa resurssit mahdollisimman järkevästi”, toiminnanjohtaja Minna Anttonen Suomen Syöpäpotilaat ry:stä toteaa.

”Tällä hetkellä syövänhoidossa on tärkeintä, että hyvinvointialueiden nykyiset resurssit pystyttäisiin turvaamaan. Sen jälkeen voimme alkaa miettiä, kuinka syövänhoitoa lähdetään kehittämään strategisesti eteenpäin. Suomen väestö ikääntyy ja syöpien määrä tulee nousemaan nopealla tahdilla. Kansallisen syöpästrategian avulla voimme varautua syöpäpotilaiden hoitoon paremmin ja ohjata resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.”

Anttonen korostaa kliinisten tutkimusten merkitystä suomalaisen terveydenhuollon kehityksessä.

”Lausahdus ”tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa” osuu minusta asian ytimeen. Kliiniset tutkimukset ovat valtavan tärkeitä sekä potilaille että ammattilaisille. Lääketutkimusten kautta voidaan saada hoitoa sellaisille potilaille, joille saatavissa olevat lääkehoidot eivät ole auttaneet.”

”On tärkeää, että sekä kliinikot että potilaat pysyvät mukana syövänhoidon kansainvälisessä kehityksessä. Yksi keino tähän on tutkimushenkilöstön ja tutkimukseen käytetyn työajan parempi resursointi. Tässäkin auttaisi kokonaisvaltainen, kansallisella tasolla toimintaa ohjaava yhteinen strategia”, Anttonen kertoo.

”Moderni, yksilöllinen syövänhoito ei toteudu Suomessa yhdenvertaisesti. Meillä ei ole vielä olemassa laaturekistereitä, joiden avulla voisimme seurata kattavasti kehitystä. Tiedän, että hoidon laadun parantamiseen on pyrkimystä monessa paikassa ja siinä on myös onnistuttu.”

Syöpäpotilaat ry:n roolia Anttonen pitää tärkeänä nyt ja tulevaisuudessa. ”Tehtävämme on tuoda esiin potilaan ääni ja kokemus hyvin järjestelmäkeskeisessä terveydenhuollon ympäristössä. Myös vertaistuki toisille sairastuneille on tärkeää ja sitä on vaikea korvata millään muulla tavalla.

Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista multippeli myelooman hoitotuloksissa3

Miehet – 5-vuoden standardisoitu suhteellinen elossaoloaika (%)2, multippeli myelooma

Naiset – 5-vuoden standardisoitu suhteellinen elossaoloaika (%)2, multippeli myelooma

CP-384603, 4/2023

1. https://syoparekisteri.fi/assets/files/2022/06/Syopa-2020-raportti_fin.pdf Viitattu 12.4.2023.
2. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta. Viitattu 12.4.2023.
3. Nordcan: https://nordcan.iarc.fr/en  Miehet: https://nordcan.iarc.fr/en/dataviz/survival?mode=population&populations=208_246_578_752&multiple_populations=1&multiple_cancers=0&cancers=380&sexes=1&types=3. Naiset: https://nordcan.iarc.fr/en/dataviz/survival?mode=population&populations=208_246_578_752&multiple_populations=1&multiple_cancers=0&cancers=380&sexes=2&types=3 Viitattu 12.4.2023.
4. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00050. Viitattu 12.4.2023.
5. Lääkkeen arvo 2022. Loppuraportti. https://www.laaketeollisuus.fi/media/julkaisut/esitteita-ja-raportteja/laakken-arvo-2022-loppuraportti.pdf Viitattu 12.4.2023.
6. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13696998.2019.1569457 Viitattu 12.4.2023.