Hematologisilla hoitajilla on tärkeä rooli multippeli myelooman hoidon onnistumisessa

Kaupallinen yhteistyö

Multippeli myelooman hoitojen kehittymisen ansiosta hematologiset hoitajat kulkevat potilaiden rinnalla yhä pidempään. Hoitajan työ on nykyisin enemmän itsenäistä asiantuntijatyötä, jolla on suuri rooli hoidon onnistumisessa.

Multippeli myelooman hoito on kehittynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä on muuttanut myös hematologisten hoitajien työnkuvan. Samaan aikaan potilaiden elinajanodote on pidentynyt ja hoitosuhteiden kesto kasvanut.

”Vielä 10 vuotta sitten potilaat olivat pidempään osastoilla, eikä avohoitopotilailla ollut usein aktiivisia hoitoja. Nyt hematologisia potilaita hoidetaan avohoidossa ja he saattavat käydä useamman kerran viikossa poliklinikalla tarkastuksessa”, kertoo apulaisosastonhoitaja Maria Westerback Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymästä.

”Hoitajan työ on muuttunut itsenäisempään suuntaan. Meidän täytyy tuntea useampia lääkkeitä ja osata toimia itsenäisesti asiantuntijana tukemassa potilaan hoidon onnistumista”, kertoo puheenjohtaja Renita Mäkinen Suomen Hematologiset Hoitajat ry:stä.

Hematologisen hoitajan työpäivät ovat monipuolisia: niihin kuuluu potilaan ohjaamista ja tukemista sekä hoidon arviointia, suunnittelua ja toteutusta.

”Teemme moniammatillisista yhteistyötä esimerkiksi lääkäreiden, farmaseuttien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Oman lisänsä työhön tuo hoitojen kehittyminen sillä meidän on pysyttävä kehityksessä mukana koko ajan”, Mäkinen kertoo.

”Tavoitteenamme on, että potilas saa tarpeeksi tietoa ja hänellä turvallinen olo. Potilaat ovat usein huolissaan omasta voinnistaan ja jaksamisesta, sekä miettivät kuinka rankoista hoidoista selviytyy parhaalla mahdollisella tavalla. Myös perheenjäsenten jaksaminen askarruttaa usein”, Mäkinen luettelee.

Hoitoa voitaisiin antaa myös lähellä kotia

Hematologisen hoitajan työtehtäviin kuuluu myös varmistaa, että potilaan tiedot ovat ajan tasalla eri hoitopaikoissa.

”Potilaan hoitoa saatetaan toteuttaa lähempänä kotia, esimerkiksi meillä Pohjanmaalla Pietarsaaren alueen potilaat ovat saaneet mahdollisuuksien mukaan osan hoidoistaan paikallisessa sairaalassa”, Westerback kertoo.

”Toivon, että uudet hyvinvointialueet purkavat vanhoja rajoja terveydenhuollossa. Hoitovastuu tulee pysymään erikoissairaanhoidolla, mutta potilaille voisi antaa osan hoidosta lähempänä kotia.”

Terveydenhuolto on siirtymässä kohti vaikuttavuusperustaista toimintaa, mutta muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan uudenlaisia asiantuntijoita.

”Voisimme kehittää toimintaamme kliinisten asiantuntijoiden avulla. Rooliin tarvitaan pitkä kokemus hematologisena sairaanhoitajana ja soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kliinisen asiantuntijan työssä kehitetään poliklinikan toimintaa enemmän vaikuttavuusperustaiseksi, eli mitataan toimintaamme hoidon tuloksilla eikä tehtyjen toimenpiteiden määrällä”, Mäkinen kertoo.

”Meistä kannattaa pitää kiinni!”

Mäkinen ja Westerback pitävät hematologisen sairaanhoitajan työtä erittäin mielenkiintoisena.

”Meilläkin on pulaa sairaanhoitajista, mutta uskon että hematologia kiinnostaa myös nuoria sairaanhoitajia. Ala menee vauhdilla eteenpäin ja työ on itsenäistä. Avainasemassa nuorten kanssa on riittävän pitkä perehdytys, heille täytyy antaa aikaa omaksua asiat”, Mäkinen toteaa.

”Niukat resurssit täytyy käyttää hyvin ja hematologisten hoitajien työnkuvan pitäisi olla arjessa ensisijaisesti hoitotyötä. Työmme on tärkeää ja meistä kannattaa pitää kiinni!” Mäkinen muistuttaa.

Maria Westerback, Apulaisosastonhoitaja, Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä

Renita Mäkinen, Puheenjohtaja, Suomen Hematologiset Hoitajat ry

CP-392883   6/2023