Miten saadaan resurssit riittämään terveydenhuollossa? Sote-palveluita johdetaan nyt tiedolla
Kaupallinen yhteistyö
Sote-uudistus on tuonut mukanaan haasteita, joita ratkotaan nyt tiedon avulla. Paremmat potilasluokittelujärjestelmät auttavat hahmottamaan kokonaiskuvan paremmin ja kohdistamaan resurssit oikein.
Vuoden 2023 alusta olemme eläneet sote-uudistuksen jälkeistä aikaa. Uudistuksesta puhuminen on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä leijonanosa uudistuksesta on vielä edessä. Vasta rakenteet ovat uudet – seuraavaksi on uudistettava palvelut ja se, miten niitä tuotetaan.
”Hyvinvointialueiden toiminnan tuottavuutta varjostavat nousevat kustannukset ja resurssien riittämättömyys. Näinä niukkojen resurssien aikana olisikin erityisen tärkeää tietää tarkasti, mihin varat ja resurssit kohdistetaan”, kertoo FCG:n johtava asiantuntija Virpi Pitkänen.
Tiedon hyödyntäminen on tällä hetkellä haasteellista
Ongelmien ratkaisuksi tarvitaan tietoa, ja sitä sosiaali- ja terveyspalveluissa tuotetaan valtavat määrät päivittäin.
”Tiedonsaanti on ollut kohtuullisella tasolla erikoissairaanhoidossa, mutta perusterveydenhuollossa tiedonsaanti on edelleen hankalaa ja alueelliset erot tiedon keräämisessä ovat suuria”, kertoo Pitkänen.
Tuotannon kokonaiskuvan hahmottaminen on erittäin hankalaa, kun toimintatietojen ja talouteen liittyvien lukujen tulkitseminen käsitellään erikseen. Kirjaamisen taso ja tiedon jalostaminen vaativat parannusta, jotta laadukasta tietoa voidaan käyttää hyväksi hoidon arvioinnissa, palveluiden suunnittelemisessa, päätöksenteossa sekä johtamisessa.
Jalostettu tieto auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia
Jotta hyvinvointialueiden toimintaa voidaan kehittää – resursseja kohdentaa oikein ja sitä kautta hillitä kustannuksia sekä parantaa palveluiden saatavuutta – jalostetussa tiedossa pitää yhdistää asiakkaan saama hoito ja sen kustannukset. Hyvinvointialueiden tiedolla johtamiseen tarvitaan THL:n määrittämien vähimmäistietojen lisäksi jalostettua tietoa kokonaisuuden hahmottamiseksi.
Tämän tiedon perusteella voidaan tarkastella laajempia terveysongelmakokonaisuuksia yksittäisten diagnoosien ja suoritteiden sijaan. Kansainvälisesti laajasti käytössä oleva, Suomessa enemmänkin erikoissairaanhoidossa hyödynnetty DRG-järjestelmä tarjoaa merkittävän potentiaalin myös perustason palveluissa.
Episodipohjainen DRG-ratkaisu on yhtenäinen potilasluokittelujärjestelmä, jonka avulla voidaan tarkastella käyntejä ja hoitojaksoja kokonaisuutena yhdistämällä tieto asiakkaiden hoidosta ja siihen käytetyistä resursseista. Kun kaikki nämä tiedot ovat yhdessä, muodostuu myös ymmärrys tarvittaville muutoksille.
”Potilasluokittelujärjestelmä luo siis kokonaiskuvan hyvinvointialueiden toiminnan tuloksellisuudesta”, tiivistää Pitkänen.
Jalostetulla tiedolla kehitetään tulevaisuuden hyvinvointialueita
Tulevaisuudessa pystytään asiakas- ja potilasluokittelujärjestelmän tuottaman laadukkaan tiedon ansiosta sote-palveluissa tunnistamaan kehityskohdat ja resurssisyöpöt yhä paremmin. Tämän mahdollistaa asiakas- ja potilasluokittelujärjestelmä, jossa voidaan tarkastella kaikkea hoito- ja palveluketjutietoa yhdessä ammattilaisten työstä kertovan tiedon kanssa.
”Kokonaiskuvan avulla organisaatiot voivat vertailla paitsi omia yksiköitään eri aikajanakohdin, myös vertailla omaa toimintaansa muihin hyvinvointialueisiin. Tämä mahdollistaa hyvinvointialueiden kansallisen tason vertailun, ja myös tuottavuuden vertailun”, kertoo Pitkänen.
FCG Finnish Consulting Group Oy
FCG Finnish Consulting Group on suomalainen konsultointialan yritys. Tavoitteenamme on ratkaista ratkaisematon ja kehittää paremmaksi palaset, joista rakentuu hyvä elämä. Me autamme ratkaisemaan sote-palveluiden uudistamisen viheliäisiä haasteita, jotta suomalaiset voisivat jatkossa entistä paremmin.
Sote-palveluiden uudistaminen on rakenteiden uudistamisen jälkeinen suuri tehtävä jokaisella hyvinvointialueella. FCG toimii tässä hyvinvointialueiden ja muiden sote-kysymysten parissa työskentelevien organisaatioiden tukena ja kumppanina.
Jaa artikkeli