Soten rahankäytön havainnollistava työkalu: seuraa hyvinvointialueesi varojen käyttöä tarkasti

Kaupallinen yhteistyö

Työtään aloitteleva hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että se haluaa kehittää hyvinvointialueiden vaikuttavuuden, palvelujen saatavuuden sekä kustannustehokkuuden tietopohjaa, tiedon saatavuutta ja avoimuutta sekä vertailtavuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset on asteittain julkaistava.

Sote-palveluiden kokonaiskustannukset ja myös kustannukset per asukas ovat hyvinvointialueilla tiedossa. Yksikkökustannusten eli palvelu- tai tarvekohtaisten kustannusten kanssa tilanne ei ole yhtä hyvä. Tähän on luonnollisesti useita syitä aina palveluiden luonteesta tuottajaverkon moniulotteisuuteen.

Sote-kustannusten tunteminen on vaikuttavien palveluiden tuottamisen pohja

Pitkään on ollut käytössä erilaisia tapoja, joilla sote-organisaatioissa on laskettu eri suoritteiden, kuten käyntien, hoitopäivien tai hoitojaksojen kustannuksia. Näitä on käytetty tähän saakka esimerkiksi budjettien laadinnassa.

Käytetyt yksikkökustannukset eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia eri organisaatioiden välillä johtuen muun muassa siitä, ettei kustannuksia ole organisaatioissa kohdistettu samoilla tavoilla eikä selkeää tuotteistusta sote-palveluissa ole tehty.

Sote-kustannusten osalta ongelman ydin on tässä: Perinteinen tapa laskea suoritteiden kustannuksia tai seurata vähimmäistietosisältöjen mukaista dataa ei anna meille riittävää näkemystä siitä, mitä erilaisten terveys- tai sosiaalisten ongelmien tai eri asiakasryhmien palvelut maksavat. Päätökset rajallisten resurssien allokoinnista on tähän asti jouduttu tekemään vajavaisin tiedoin ja osittain mutuillen.  

Asiakaskohtaista kustannuslaskentaa ja toiminnan tuotteistusta tarvitaan, jotta panostukset voidaan kohdentaa sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Niin kauan kuin nykytilanteen kustannuksia palvelu-, tarve- tai esim. asiakasryhmäkohtaisesti ei tunneta, ei voida kehittää palveluiden vaikuttavuutta. Sokkona toimiminen aiheuttaa hukkaa, joka ei ole oikeudenmukaista palveluiden käyttäjien ja veronmaksajien kannalta.

Erilaisten asiakkaiden sekä heidän palveluidensa kustannusten tunteminen on siis ytimessä. Asiakaskohtaisella kustannuslaskennalla saavutetaan kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä ja pystytään vertailemaan eri toimijoiden tuottamien palveluiden kustannuksia. Näin päästään näkemään, miten tarvetta vastaavasti, sujuvasti ja tehokkaasti eri toimijat palveluita tuottavat. Sen kautta taas voidaan kehittää sote-palveluita vaikuttavammiksi niin asiakkaiden kuin kansantalouden kannalta.

Episodipohjaiset asiakas- ja potilasryhmittelyt hyvinvointialueiden tukena

Perustana asiakas- ja potilasryhmien kustannusten laskennalle toimii alhaalta ylöspäin etenevä, toiminto- ja aikaperusteinen sekä välisuoritteisiin perustuva kustannusten laskentamalli. Näin voidaan laskea potilas- tai asiakaskohtaiset kustannukset eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä niiden muodostamissa palvelukokonaisuuksissa. Tämä mahdollistaa vertailun esimerkiksi yksiköiden välillä ja toiminnan kehittämisen.

Palveluverkon suunnittelussa ja toiminnan seurannassa ymmärrettävästi luokiteltu potilastieto on välttämättömyys. Episodipohjaiset asiakas- ja potilastietoja ryhmittelevät logiikkamme, pDRG®/EPR ja dDRG, ovat vastaus tähän tarpeeseen.

Ryhmiteltävät tiedot perustuvat rutiininomaisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kirjattaviin tietoihin. Tiedon kerääminen ja koostaminen päätöksenteon tueksi ei vaadi ylimääräistä työtä. Ryhmittelyä kehitetään ja ylläpidetään yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa, mikä varmistaa sen, että niistä saadaan juuri sitä tietoa, mitä sote-puolella tarvitaan.

Sote-tiedon ryhmittelyllä kiinni kustannusten hillitsemiseen

Sote-kustannusten, tai ainakin niiden kasvun, hillitseminen on työnsä aloittaneen hallituksen tärkeä tavoite, mutta myös valtava haaste koko Suomelle ja kaikille hyvinvointialueille. Sote-tietoa ryhmittelemällä hyvinvointialueilla voidaan kiinnittää katse siihen, mihin rahat juuri nyt kuluvat – ja sitä kautta päästä hakemaan tehoja.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta tiedosta voidaan käyttää paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden aiheuttamia kuluja. On yleisesti tiedossa, että maassamme 10 prosenttia asiakkaista aiheuttaa 80 prosenttia sote-kustannuksista. Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat ovat usein ihmisiä, joilla on yhtäaikaisia terveys- ja sosiaalisia ongelmia. Somaattisen sairauden tai somaattisten sairauksien ohella paljon palveluita tarvitsevilla on usein myös jokin mielenterveyden ongelma, mikä lisää palvelutarvetta.

Sote-kustannusten, tai ainakin niiden kasvun, hillitseminen, on työnsä aloittaneen hallituksen tärkeä tavoite, mutta myös valtava haaste koko Suomelle ja kaikille hyvinvointialueille.

Toisaalta paljon palveluita voivat tarvita myös ihmiset, joilla on yksittäinen pitkäaikaissairaus, joka vaatii paljon hoitoa. Yksittäisen sairauden kuorma on järjestelmänäkökulmasta merkittävästi pienempi haaste kuin yhtäaikaisten ja kompleksien tarpeiden asiakkaat.

Jalostamalla erään hyvinvointialueen dataa episodipohjaisilla asiakas- ja potilasryhmittelyillä (pDRG/EPR ja dDRG) saimme selville, että monipalveluasiakkaiden palvelut tuottivat kaikista kustannuksista noin 53 %. Yksittäisiä pitkäaikaissairauksia sairastavien osuus kustannuksista oli 25 % ja loput 22 % kustannuksista syntyi niistä asiakkaista, joilla oli yksittäinen terveysongelma tai akuutti sairaus.

Sote-tiedon ryhmittelijöitä hyödyntämällä päästään myös kiinni häiriökysyntään. Häiriökysynnän vähentämiseksi paljon palveluita tarvitsevien kuin muidenkin asiakkaiden ryhmässä tarvitaan syvällisempää ymmärrystä niin tarpeista kuin terveysongelmista kustannuksineen.

Datan juuri on ammattilaisissa

Tiedon hyödyntämiseen ja tiedolla johtamiseen liittyvistä asioista puhutaan nyt hienoilla termeillä ja suunnitellaan isoja kokonaisarkkitehtuureja. Hyvä niin. Arjessa ollaan kuitenkin vielä ihan toisaalla. Siksi ei saa unohtaa, että tiedon synty lähtee sote-ammattilaisista. Vain ammattilaisten dokumentoiman tiedon avulla voidaan saada tietoa siitä, millaisia potilaita hoidetaan, missä ja miten.

Sote-ammattilaisten tekemän työn todentamiseen ei riitä enää ”mutu”, vaan tarvitaan tietoa. Asiakkaat, tarpeet ja ongelmat sekä hoidetut potilaat ja hoitoon käytetyt resurssit, siis myös kustannukset, pitää tietää.

Episodipohjaiset asiakas- ja potilasryhmittely logiikat, helpottavat tiedon jäsentämistä ja auttavat näkemään kokonaisuuden ja sen muodostumisen kannalta olennaisimmat yksityiskohdat. Ne pystyvät kasaamaan yksittäisistä tiedoista hahmotettavan paketin, josta on edelleen mahdollisuus pureutua takaisin yksityiskohtiin.

Kun tietoon lisätään vielä mahdollisimman tarkat kustannukset, saadaan erittäin hyvä pohja jalostetun tiedon edelleen hyödyntämiselle.

Ja näin ollaan askel pidemmällä kohti vaikuttavampien palveluiden rakentamista – asiakas- ja potilasjärjestelmistä suoraan saatavan tiedon avulla.