KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: TEKES

Annika Saarikko: Terveysalan pitää juosta edellä

  • 11.1.2017 06:00

Annika Saarikko

 

Suomalaiset suhtautuvat terveydenhuollon ja lääketieteen tutkimukseen myönteisesti. Oikeastaan harvinaisen myönteisesti. Luottamus tutkijoihin on korkealla – tiedettä halutaan tukea ja sen tekemiseen osallistua. Siitä ollaan ylpeitä – syystäkin.

Syvään rakennettua on myös luottamus viranomaisiin ja heidän hallussaan olevaan runsaaseen – vaikka varsin hajanaiseen – tietomäärään terveydestämme.

Soten pyrkimys on lisätä ihmisten omia valmiuksia hallita terveystietojaan ja muutoinkin vahvistaa tiedon liikkuvuus nykyistä paremmin. On tärkeää varmistaa, että kokemus omien terveystietojen käytöstä ei horjuta tätä kansalaisten turvallisuudentunnetta. Kun tästä huolehditaan, voi tietojen luovuttaminen tutkimuskäyttöön muuttua nopeastikin yhä enemmän automaattiseksi ja proaktiiviseksi.

Terveyteemme ja perimäämme liittyvää tietoa voidaan jatkossa hyödyntää yhä enemmän myös osana sairauksien hoitoa ja varsinkin niiden ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on, että genomitieto, biopankkien hyödyntäminen ja perimäämme pohjautuva riskiarvio sairauksista on jatkossa arkipäiväinen osa terveydenhuoltoa. Tämän pitää tapahtua kuitenkin potilaan tahtoa kunnioittaen, avoimesti ja vuorovaikutuksesta – aina vastaten aukotta kansalaisen oikeutettuun "Miksi?" -kysymykseen.

Osa tätä ymmärryksen ja luottamuksen vahvistusta on muuttuvan terveydenhuollon käsitteellinen kirkastaminen. Asiantuntijat eivät saa piiloutua monimutkaisen geeniterminologian taakse.

Terveyttämme voidaan jatkossa ylläpitää yhä uusin keinoin, vahvemmin omahoitoonkin nojaten. Myös sairauksien hoito yksilöllistyvän lääketieteen avulla on murroksessa. Maailmalla tapahtuu nyt paljon ja onneksi myös meillä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on rakenteellisessa murroksessa ja tästä olemme muistaneet viime vuosikymmenen ajan puhua ja vääntää kyllästymiseen asti. Liian vähälle huomiolle valtavirtakeskustelussa on sen sijaan jäänyt saman aikaisesti tapahtuva sisällön muutos – tai ainakin olemassa oleva potentiaali siihen. Siellä se paljon puhuttu sote oikeasti tapahtuu tai on tapahtumatta. Siellä, tekemisen tavoissa, syntyvät julkisen talouden kannalta välttämättömät säästöt.

Uudet, väestö- ja toimintapohjaltaan suuremmat rakenteet mahdollistavat nykyistä paremmin uusien innovaatioiden käyttöönoton, tarvittaessa riskiliikkeetkin – toki potilasturvallisuus taaten. On häpeällistä, ellemme kykene julkisrahoitteisessa terveyspalvelujen tuotannossa hyödyntämään nykyistä paremmin Suomessa syntyneitä terveysalan ideoita, välineitä tai toimintatapoja. Miten myydä maailmalla sellaista, jolle ei ole saanut referenssejä kotimaassaan?

Sen jälkeen kun Suomen terveysalan kasvulle hahmoteltiin muutama vuosi sitten strategiset tavoitteet ja viime vuonna toimeenpanolle tiekartta, on tapahtunut paljon hyvää. Tavoitteet ovat saaneet laajan poliittisen sitoumuksen taakseen. Harvan asian ympärillä on vallinnut niin innostunut, ratkaisukeskeinen ja yhteistyöhenkinen ilmapiiri julkisen ja yksityisen toimijuuden, viranomaisten ja tutkimuskentän, kansainvälisen ja kotimaisen sekä lainsäätäjän ja yrityselämän välillä kuin tässä aihepiirissä.

Muut maat kulkevat kuitenkin kiivaasti Suomen kintereillä. Vauhdissa pitää pysyä. Olla houkutteleva kohde kansainvälisille investoijille uuden sote-rakenteemme ja edistyksellisen biopankkilainsäädäntömme kanssa sekä toisaalta mahdollistaa omalle tutkimukselle kestävä rahoituspohja ja yritysyhteistyö. Kun biotalous ja Suomen perinteiset viennin veturit taas yskähtelevät käyntiin, ei tämä kasvuala saa jäädä jalkoihin. Sen pitää juosta edellä.

Annika Saarikko (kesk.), Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017