KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Tekes

Laaturekisterijärjestelmän luomiseksi tarvitaan johtajuutta

  • 26.10.2017 11:17

Antti Malmivaara / Tekes

Laaturekisterijärjestelmän luomiseksi tarvitaan johtajuutta

Sote-uudistuksessa tarvitaan luotettavia mittareita, indikaattoreita. Indikaattoreilla pyritään vastaamaan erityisesti diagnostiikkaa, hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia koskeviin kysymyksiin. Mikäli potilaan vaivana on ankara selkäkipu, on ennen kipuhoitojen aloittamista selvitettävä, ettei kyse ole hermojuuriperäisestä kivusta tai vakavasta sairaudesta. Iäkkään ihmisen muistin heikentyessä on tärkeää jo varhaisvaiheessa selvittää mistä muistihäiriö johtuu ja tarvittaessa aloittaa esimerkiksi lääkehoito. Hoitopaikkaa valitessaan potilas haluaa tietää missä juuri hänen oireittensa syy kyetään hyvin selvittämään, paras hoito valitsemaan ja laadukas hoito tarjoamaan.

Yhteisenä tekijänä kaikille terveydenhuollon toimintaa luotaaville kysymyksille on, että laadun, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden pitää aina liittyä johonkin määriteltyyn potilasryhmään. Pelkällä vaikuttavuusmittaritiedolla, esimerkiksi elämänlaadusta tai toimintakyvystä, ei ole merkitystä, jos ei tiedetä onko kyse CP-vammasta, sydäninfarktin jälkitilasta vai päihdeongelmasta.

Terveydenhuollon päätavoitteet

Terveydenhuollon tavoite on tuottaa terveyttä ja hyvinvointia. Jotta tämän tavoitteen toteutumista voidaan arvioida, tarvitaan potilas- ja asiakasryhmittäisiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin terveydenhuollon päätavoitteiden toteutumisesta:

Palvelujen saatavuus

Laatu (toiminnan pohjautuminen tieteelliseen näyttöön, prosessien toimivuus, tuottavuus, potilaskokemus)

Yhdenvertaisuus (tasa-arvoinen laadukkaiden palvelujen saatavuus)

Vaikuttavuus

Turvallisuus

Kustannusvaikuttavuus (henkilöstön osaaminen ja hyvä tuottavuus lisäävät kustannusvaikuttavuutta)

Minkälaista tietoa tarvitaan

Palveluiden saatavuuden kohdalla tieto odotusajoista perusterveydenhuoltoon on jo sinänsä hyödyllinen. Erikoissairaanhoidon ei-kiireellisen hoidon kohdalla kysymystä tulee täsmentää sairauden luonteella: onko kyse esimerkiksi polven tekonivelleikkauksesta vai syöpäepäilyn selvittämisestä.

Hoidon laatua arvioitaessa pitää kuvata diagnoosi, esimerkiksi muistisairaus, krooninen selkäkipu tai tyypin 2 diabetes. Lisäksi tarvitaan yksilötasoista tietoa taudin vaikeusasteesta ja henkilön toimintakyvystä. Kullekin tautiryhmälle on kehitetty luotettavia toimintakykymittareita. Näitä mittareita voidaan täydentää yleisen toimintakyvyn ja elämänlaadun mittareilla.

Vaikuttavuutta ja turvallisuutta arvioitaessa tarvitaan potilaskuvauksen lisäksi tietoa siitä millä tavoin potilaita on tutkittu ja hoidettu. Diagnoosi- ja hoitotoimenpiteiden laatua voidaan arvioida vertaamalla tehtyjä toimenpiteitä Käypä hoito suosituksiin. Vasta kun on käytössä riittävä kuvaus potilaista sekä tieto toimenpiteistä, voidaan vaikuttavuustieto asettaa oikeaan yhteyteen ja vaikuttavuustiedon luotettavuutta arvioida.

Yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista on tasa-arvoisuus laadukkaan hoidon saatavuudessa. Tämän tavoitteen arvioimiseksi, tarvitaan paitsi potilas- ja toimenpidetietoja, myös yksilötason tietoa koulutuksesta ja sosioekonomisesta asemasta.   

Hyvä kustannusvaikuttavuus on sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tärkeimpiä tavoitteita. Kustannusvaikuttavuuden edistämisessä on kyse siitä, että rajalliset voimavarat pyritään sijoittamaan sinne, missä niiden avulla voidaan tuottaa potilaille/asiakkaille ja väestölle mahdollisimman paljon terveyttä.

Kustannusvaikuttavuuden arviointi arjen oloissa on erittäin vaativa tehtävä. Luotettavan tiedon edellytys on edellä kuvatun mukaisesti yksilötason tieto potilaasta, hänen sairaudestaan, sairauden vaikeusasteesta ja toimintakyvystä sekä olennaisista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, joista kustannukset muodostuvat.

Yksittäiset mittarit vai kysymykset joihin pitää saada vastaus?

Yksittäisistä vaikuttavuusmittareista on harvoin hyötyä sotea koskevassa päätöksenteossa. Mittarikeskustelun rinnalle tarvitaankin pohdintaa siitä, mihin kysymyksiin sote-uudistuksessa pitää saada vastauksia.

Potilaan hoidon laadun ja vaikuttavuustiedon lisäksi tarvitaan tietoa järjestelmätason muutosten vaikutuksista: missä määrin sote-uudistus ja sen osatekijät vaikuttavat terveydenhuollon päätavoitteisiin. Esimerkiksi miten valinnanvapauden lisääntyminen vaikuttaa hoidon laatuun, yhdenvertaisuuteen, vaikuttavuuteen sekä kustannusvaikuttavuuteen nivelreuma-, tai skitsofreniapotilailla.

Potilasryhmäkohtaisen laaturekisterijärjestelmä perustaminen

Potilasryhmäkohtaiset rekisterit ovat välttämättömiä sote-uudistuksen arvioinnissa, toiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa sekä potilaiden aidon valinnanvapauden turvaamisessa. Näitä rekistereitä tarvitaan kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Valtakunnallisen toimijoista riippumattoman kliinisten laaturekisterien järjestelmän perustaminen on tärkein yksittäinen toimenpide sote-arvioinnin edistämisessä. Kliinisten laaturekisterien avulla saadaan hoitokäytäntöjä harmonisoitua vastaamaan parasta ajankohtaista tieteellistä näyttöä, vähentämään potilaiden kuolleisuutta sekä lisäämään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Kliiniset laaturekisterit mahdollistavat myös sote-järjestelmän ja siihen kohdistuneiden muutosten vaikuttavuuden arvioinnin.

Nyt on aika saada Suomeen toimijoista riippumaton potilasryhmäkohtaisten laaturekisterien järjestelmä. Laaturekisterijärjestelmän luomiseksi tarvitaan johtajuutta laajalla rintamalla.

Kirjallisuutta

Malmivaara A. Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies. Ann Med. 2015;47:332-40.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4673508/

Malmivaara A. Järjestelmät potilaan ja väestön parhaaksi. Duodecim 2016;132:1401-3

Malmivaara A. Kliininen impaktitutkimus – milloin satunnaistaa, milloin havainnoida?  Duodecim 2017;133:129-131

 

Antti Malmivaara

Ylilääkäri

THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017