Kumppanisisältöä

Diabetes ja kansantalous kuriin ennaltaehkäisyllä

  • 17.7.2016 15:45

Juha Tuominen

Diabetes ja kansantalous kuriin ennaltaehkäisyllä

Jo puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Arvioiden1 mukaan vajaan kymmenen vuoden päästä sairastuneita on yli miljoona. Diabeteksen hoidon kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset vastaavat 15:tä prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Lisäksi kansantaloutta rasittavat ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kustannukset.

Terveystalon diabeteksen seulonnan, ennaltaehkäisyn ja hoidon malli perustuu Käypä hoito -suositukseen. VTT:n ja Vaasan yliopiston selvityksessä arvioitiin ainutlaatuisen hoitomallin kokonaistaloudellista vaikutusta.

Terveystalon aineisto diabeteksen riskihenkilöistä mahdollisti kansantaloudellisten vaikutusten laskemisen. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, että suuri osa tyypin 2 diabeteksen aiheuttamista kustannuksista olisi vältettävissä, jos riskiryhmään kuuluvat tunnistettaisiin ajoissa ja jo sairastuneet diagnosoitaisiin varhain. Näin arvioi tutkija Kaarina Reini Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen yksiköstä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Jos puolet tyypin 2 diabeteksen riskitapauksista pystyttäisiin ehkäisemään väestötasolla tehokkaamman hoidon ansiosta, BKT-vaikutus olisi yli prosentin. Tämä vastaisi yli kahta miljardia euroa ja työllisyysvaikutuksena yli 31 000:tta henkilötyövuotta, VTT:n johtava erikoistutkija, kansantaloustieteen dosentti Juha Honkatukia kertoo.

Työterveyshuollolla on tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidon seurannassa merkittävä rooli, sillä diabetesriski arvioidaan jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Näin työkyvyn heikentymiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja sairastuneen työkykyä voidaan pyrkiä tukemaan.

Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan estää riskiryhmiin kuuluvien sairastuminen tai sairastumista voidaan viivästyttää. Diabetesta on mahdollista hoitaa hyvin ja hoidon vaikuttavuutta voidaan seurata mittareilla. Terveydenhuollon toimijat eivät kuitenkaan yleisesti tiedä ja julkaise tietoja hoidon vaikuttavuudesta, Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen sanoo.

Tyypin 2 diabetes on hoitamattomana vakava sairaus, joka voi johtaa merkittävästi elämänlaatua heikentäviin liitännäissairauksiin. Diabetes saattaa näkyä työntekijän lisääntyneinä sairauspoissaoloina jo ennen taudin puhkeamista, sillä pelkät diabeteksen riskitekijät liittyvät työkyvyn heikkenemiseen. Huonossa diabeteksen hoitotasapainossa olevalla työntekijällä voi vuosittain olla jopa kymmenen sairauslomapäivää enemmän kuin hyvässä hoitotasapainossa olevalla.

Parhaat hoitotulokset syntyvät Juha Tuomisen mukaan vain silloin, kun työterveyden ennaltaehkäisevät toimet on integroitu sairaanhoitoon.

 

1. Diabetes. Käypä hoito -suositus. Julkaistu: 22.03.2016. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056 (haettu sivustolta 15.6.2016)

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017