KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: CGI

Helppokäyttöinen potilastietojärjestelmä - Miten myytistä tehtiin totta?

  • 24.1. 08:00

Heikki Aatola / CGI

Helppokäyttöisyys tekee potilastietojärjestelmästä työkalun, joka vapauttaa lääkärin aikaa olennaiseen. Tässä on syy, miksi lähdin kliinikkona kehittämään Suomeen uuden sukupolven potilastietojärjestelmää.

Potilastietojärjestelmiä yleensä enemmän haukutaan kuin kehutaan käytettävyydestään. Siksi koen, että on aika tuoda päivänvaloon viime vuosien aherruksemme tuloksia.

Miten lääkärinä sitten vaikutan ammattikuntani työkalujen kehittämiseen? Mitä olemme saaneet aikaiseksi yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa?

Kun lääkärikollegojeni kanssa pohdin potilastietojärjestelmien toimivuutta, kysyn heiltä usein kolme peruskysymystä:

1. Minkälaista työtä teet?

2. Mitä tietoja tarvitset, jotta työlle asettamasi tavoitteet on mahdollista saavuttaa?

3. Mitä tietoja työssäsi dokumentoit?

Näiden ydinkysymyksen kautta päästään kiinni siihen, miten tietojärjestelmä voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea lääkärin työtä. Hyvin toimiva systeemi on aina järjestelmien käytettävyyden ja toimintatapojen yhteispeliä.

Siksi CGI:llä tietojärjestelmiä kehittävä ja niiden hyödyntämisessä opastava asiantuntijajoukko koostuu paitsi kokeneista IT-ammattilaisista sekä palvelumuotoilijoista myös lukuisista lääkäreistä, hoitajista ja sosiaalityön ammattilaisista. Itse olen ollut osa tätä joukkoa yli kuuden vuoden ajan.

Mukautumista ja automatiikkaa

Ydinkysymysten kautta aukeaa myös näköala siihen, mikä on olennaista kenellekin. Helppokäyttöinen potilastietojärjestelmä ei voi olla kaikille staattisesti samanlainen, vaan sen pitää olla mukautumiskykyinen.

Meidän viime vuosien työmme suurin hedelmä kantaa nimeä OMNI360. Sen kehittämisen tärkeänä johtotähtenä on ollut suomalaisten toimintamallien huomiointi. Näin järjestelmästä saadaan ammattilaista aidosti avustava työkalu. Kerron muutaman esimerkin.

Kun tähän asti käytetyt potilastietojärjestelmät ovat käsitelleet potilaita yksittäistapauksina, OMNI360 pystyy huomioimaan erilaisia potilasryhmiä ja niiden hoidon paikallisia erityispiirteitä. Käyttöliittymä voidaan koostaa niin kuin toiminta vastaanotolla ja palveluprosessissa luontaisesti etenee, jolloin se säästää merkittävästi tietokoneella tehtäviä työvaiheita ja lääkärin niihin tuhraamaa työaikaa.

Lääkärin työssä tietojärjestelmän huippukäytettävyys tarkoittaa muun muassa hyvien oletusarvojen tuomista käyttäjän valittavaksi. Siksi järjestelmä tarjoaa automaattisesti käyttäjälleen todennäköisimpiä etenemissuuntia, mutta se ei pakota lääkäriä toimimaan yleisen mallin mukaan. Valinta pysyy aina käyttäjällä.

Keinoälykin on otettu avuksi. Aivan samoin kuin keinoäly osaa tarjota omien mieltymysten mukaisia tuotteita netinkäyttäjille, potilastietojärjestelmä osaa tuoda esiin, mitä valintoja tai hakuja vastaavia potilastapauksia hoitaneet lääkärit ovat aiemmin tehneet. Toiminto vähentää valtavasti lääkärin kognitiivista kuormaa.

Hyvä esimerkki on myös vastaanoton kirjausalusta, jonka kehittämisessä meitä lääkäreitä kuunneltiin herkällä korvalla. Kun lääkäri tekee esimerkiksi näytön yhdellä palstalla valinnan diagnoosista, toiselle palstalle ilmestyy automaattisesti lisätietoa kyseisestä diagnoosista.

 

Yksi kansallinen erityispiirteemme on potilastietojen kirjaaminen kuvailevin tekstein. OMNI360:n kehittämisessä huomioimme tämän ja asiakas- ja potilastietojen kirjaaminen onnistuu sekä rakenteista tietomallia että kuvailevaa tapaa käyttäen. Ammattilainen kykenee itse valitsemaan näistä luontevan yhdistelmän. Tällä halutaan välttää Tanskan tilanne, jossa lääkärit nousivat barrikadeille ja aktiivisesti vastustavat uutta tietojärjestelmää. Tuore uudistus pakotti heidät tiukasti rajattuun rakenteiseen kirjaamiseen.

Enintään kaksi klikkausta

Merkittävä asia OMNI360:n kehittämisessä on ollut ”kahden klikkauksen periaate”. Käyttäjälle avautuva päänäkymä kokoaa yhteen tärkeimmät tiedot asiakkaasta tai potilaasta, ja kaikki muu olennainen tieto on saavutettavissa enintään kahdella klikkauksella.

Helppokäyttöisyyttä ja asiakaskohtaamisten sujuvuutta edistävät myös monet muut toiminnot, kuten tekoälyyn nojaavat automatisoitu tiedonsyöttö, digisanelu sekä erilaiset mobiiliratkaisut.

Jatkossa tiedon tehokasta käyttämistä tuetaan myös automaattisella puheentunnistuksella ja ennakoivalla analytiikalla. Puheentunnistus nopeuttaa ja helpottaa merkittävästi potilastietojen päivittämistä. Ennakoiva analytiikka auttaa esimerkiksi tunnistamaan ja nostamaan väestötasolta esiin varhaisesta puuttumisesta hyötyviä asiakkaita.

Olen varma, että hyvin toimiva potilastietojärjestelmä on lääke moneen vaivaan: se parantaa lääkärin työn laatua, potilaan saamaa hoitoa ja palvelutuotannon taloudellista tehokkuutta.

Samalla käytännön lääkärintyössä auttava tietojärjestelmä parantaa työn mielekkyyttä. Lääkäri pystyy paneutumaan paremmin asioihin, jotka vaativat keskittymistä ja asiantuntijuutta – siihen mitä asiantuntijan kannattaa ammattitaidollaan oikeasti tehdä.

Heikki Aatola, asiantuntijalääkäri, CGI

Lisää aiheesta:

 

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017