BENECOL KUMPPANIBLOGI

Täsmäohjeet ja läsnäolo motivoivat ruokaremonttiin

  • 18.9.2014 06:54

Pirjo Saarnia, laillistettu ravitsemusterapeutti, ravintokirjailija ja yrittäjä

Ravitsemusterapeutin työ on mukavaa ja antoisaa, mutta kieltämättä myös haastavaa. Yksityissektorin ravitsemusneuvonnassa asiakkaalla on yleensä monta ravitsemusongelmaa. Vastaanotto kestää 60 minuuttia, ja tämä aika kuluu kuin siivillä. Kun perehdytään huolellisesti asiakkaan taustaan ja hoidetaan monia eri ravitsemusongelmia, yksi tunnin neuvontakäynti ei useinkaan riitä kaikkien esiin nousseiden asioiden läpikäymiseen.

Hyperkolesteroleminen asiakas hakeutuu ravitsemusneuvontaan yleensä työterveyslääkärin tai –hoitajan konsultoimana. Tämän väylän käyttö on kiitettävästi lisääntynyt viime vuosina. Osa asiakkaista maksaa vastaanottokäynnin itse, koska haluaa luotettavaa ammattilaisen apua. Internet, lehdet, työpaikan kahvipöytä, naapurin ja serkun kokemukset – kaikkialta kuuluu hyviä neuvoja, mutta miten seuloa tietotulvasta luotettavat, turvalliset ja omaan tilanteeseen sopivat ravitsemusohjeet?

Onnistunut ravitsemusneuvonta on parhaimmillaan tehokasta ja vaikuttavaa. Itselleni työn paras kiitos ja kannustin on vastaanotolta poistuva tyytyväinen ja silminnähden innostunut asiakas, joka siltä istumalta suuntaa askeleensa kaupan pähkinähyllylle. Silloin tuntee aitoa onnistumisen iloa ja tervettä ammattiylpeyttä. Kun henkilöllä on vahva sukurasite sydän- ja verisuonisairauksille ja hänen kolesteroliarvonsa paranevat ja triglyseridilukema laskee jopa 2,5:stä 0,7:ään, voi iloisena todeta, että ruoka todella hoitaa. Sille pitää vain antaa mahdollisuus näyttää sen teho. Tai kun ylipainoisen insuliinidiabeetikon verensokeritaso normalisoituu ja paino laskee mieluisalla ja turvallisella ruokavaliolla, sekä asiakkaalla että terapeutilla on aihetta iloon.

Mikä sitten motivoi ihmistä noudattamaan ammattilaisen antamia ohjeita? Oletan, että vahvan motivaation löytymiseen tarvitaan monta tekijää. Yksi tärkeimmistä lienee yhteisen sävelen löytyminen. Jos asiakas tuntee, että terveydenhuollon ammattilainen on aivan eri linjoilla hänen kanssaan tai tyrmää hänen omat kokemuksensa, hyviä tuloksia on vaikeampi saavuttaa. Luottamus tuskin herää, jos ammattilainen puhuu täysin omaa kieltään, toimii liian vahvana auktoriteettina tai hoitaa koko vastaanoton yksinpuheluna. Tosin joskus asiakaskin heittää kapuloita yhteistyön rattaisiin asenteella ”minähän tiedän jo kaiken tämän”.

Yhteinen sävel voi löytyä paremmin, jos asiakas saa itse vaikuttaa ruokavalioon tai hoitolinjaan sen verran kuin se on mahdollista. Itse peräänkuulutan myös neuvonnan selkeyttä ja käytännönläheisyyttä. Moni asiakas haluaa selkeitä täsmävastauksia kysymyksiin: Kuinka paljon pitää syödä pähkinöitä ja kuinka paljon öljyä tarvitaan päivässä? Yksi teelusikallinen vaiko kaksi ruokalusikallista? Pelkkä neuvo pehmeiden rasvojen lisäämisestä ei tee ohjauksesta riittävän konkreettista tai sellaista, jota olisi helppo noudattaa.

Aito auttamisen halu tai sen puuttuminen välittyy takuuvarmasti. Kun asiakas tuntee, että asiantuntija on aidosti läsnä tässä ja nyt, häntä varten, alkaa tapahtua hyviä asioita.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, ravintokirjailija ja yrittäjä. Hän luennoi ja kouluttaa, ja pitää asiakasvastaanottoa Lahden Terveystalossa ja Mehiläisessä.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Uutinen

Tiina Aisla tiina.aisla@mediuutiset.fi

Genetiikka mullistaa epilepsian hoidon

Kehitteillä olevan geenipaneelin avulla potilas voi saada yksilöllistä ja nopeaa hoitoa vaikeaan epilepsiaan.

  • 16.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017