ILMOITUS: BENECOL KUMPPANIBLOGI

Särkeekö sokeri sydämen?

  • 13.11.2014 07:28

Reijo Laatikainen

Sokerin käyttöön on syytä suhtautua hieman aiempaa tiukemmin. Aivan kuten useimpien muidenkin ravintoaineiden kohdalla, liika takertuminen voi estää näkemästä metsää puilta. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee terveellisyyden, hippu sokeria ei yleensä vie turmioon.

Sokerista on tehty melkeinpä myrkky, ainakin jos on uskominen amerikkalaista lasten endokrinologi, professori Robert Lustigia. Hänestä on tullut keulakuva sokerin vastaiselle kampanjalle, eikä vähiten yli 5 miljoonaa katsojaa keränneen luennon YouTube-videon Sugar: The Bitter Truth vuoksi.

Ravitsemussuositukset ja viranomaisten linjaukset terveellisestä ravitsemuksesta muuttuvat hitaasti, vähän kerrallaan. Sokerin käytön tulisi olla kohtuullista, enintään 10 prosenttia. Median kautta välittyvä mielikuva epäterveellisestä ja terveyttä edistävästä muuttuu nopeasti. Tätä trendiä ruokkii se, että eri asiantuntijatahot viittaavat myrkkyihin ja niin sanottuihin superfoodeihin. Tällaisia viittauksia suosituksen tekijät eivät käytä.

Kahden viime vuoden aikana on ilmestynyt merkittäviä tutkimuksia sokeriin liittyen. Harvardin tutkijat julkaisivat omasta etenevästä kohortistaan kesällä 2014 analyysin, jonka mukaan erittäin runsaasti (yli 25 E %) sokeria käyttävillä on 2,75 kertaa suurempi sydänkuoleman vaara kuin korkeintaan suosituksen (enintään 10 E %) mukaisesti sokeria käyttävillä. Sokerin käyttöä selitti tässä väestössä erityisesti sokerilimonadin runsas juonti.

Yksi 0,35 litran sokerilimonadi päivässä säännöllisesti käytettynä lisää etenevien kohorttien meta-analyysin mukaan tyypin 2 diabeteksen riskiä 25 prosenttia. Lihavuuden riski lisääntyy lapsilla 0,24 litran sokerilimun päivittäisellä käytöllä toisen meta-analyysin mukaan 55 prosenttia. Sekä lihavuus että tyypin 2 diabetes ovat molemmat sepelvaltimotaudin tunnettuja riskitekijöitä. Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia varten tehdyssä systemoidussa katsauksessa karkit ja jälkiruuat näyttivät lihottavan pitkällä aikavälillä.

Runsas sokerin käyttö aiheuttaa Suomen Sydänliiton mukaan veren triglyseridipitoisuuden nousua ja mahdollisesti HDL-kolesterolin laskua. On satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysitason näyttöä siitä, että LDL ja verenpaine kohoavat, kun sokerin käyttö on erittäin runsasta. Tämä ei liene yllätys, sillä sokeri vie tilaa terveellisemmältä ruualta.

Satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan hiilihydraatin, kuten sokerin, vaihtaminen tyydyttyneeseen rasvaan, esimerkiksi voihin, nostaa odotetusti LDL-kolesterolia, mutta lisää myös hyvää HDL-kolesterolia. Sen sijaan hiilihydraatin vaihtaminen monityydyttymättömään rasvaan vähentää LDL-kolesterolia ja lisää HDL-kolesterolia. Kun sokerinen välipala vaihtuu vaikkapa saksanpähkinään, tippuu LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli nousee, molemmat edullisia muutoksia sydämen kannalta.

Lopullista vastausta sokerin ja sydänterveyden välillä lienee mahdotonta saada, koska silkkaa sokeria tutkivia satunnaistettuja sairastuvuus- ja kuolleisuustutkimuksia tuskin on luvassa. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, mikä on liikaa. Esimerkiksi edellä mainittu 0,35 litran sokerilimonadia tarkoittaa noin 50 grammaa sokeria. Tällä annoksella haittoja alkaa näkyä silloin, kun ruokavaliossa on muitakin melko vähäisiä ja tavanomaisia sokerinlähteitä.

Ilmeisesti edellä esitetty tutkimusnäyttö on riittänyt esimerkiksi Yhdysvaltojen Sydänliitolle, joka on tiukentanut suositustaan lisätyn sokerin käytöstä. Naisille maksimissaan 25 grammaa lisättyä sokeria per päivä ja miehille vastaavasti 37,5 grammaa. Suomessa ravitsemussuosituksen suosittama lisätyn sokerin määrä on <10 prosenttia päivittäisestä energiasta eli <50 grammaa 2000 kilokalorin tasolla. Tämä vastaa yhdistelmää: yksi sokeroitu 2 dl:n jogurtti, 1 pulla sekä 1,5 dl maitokaakaota. Myös pelkästään 70-100 grammassa karkkeja on sama noin 50 grammaa sokeria.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja yrittäjä, joka kirjoittaa ravitsemuksesta ja terveydestä blogissaan www.pronutritionist.net Hän pitää vastaanottoa Lääkärikeskus Aavassa ja Docrates syöpäsairaalassa Helsingissä.

 

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Uutinen

Tiina Aisla tiina.aisla@mediuutiset.fi

Genetiikka mullistaa epilepsian hoidon

Kehitteillä olevan geenipaneelin avulla potilas voi saada yksilöllistä ja nopeaa hoitoa vaikeaan epilepsiaan.

  • 16.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017