BENECOL KUMPPANIBLOGI

Ruoka tehokkaampaa kuin lääke?

  • 6.3.2014 08:52

Susanna Rosin

Suomalaisten työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on neljässä vuosikymmenessä vähentynyt yli 80 prosenttia. Tämän huikean kehityksen takana ovat myönteiset ruokavaliomuutokset ja niiden ansiosta laskenut väestön kolesterolitaso.

Juttelin suomalaisen professorin kanssa kolesterolista ja valtimoterveydestä. Puhuimme suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan suurin osa työikäisten suomalaisten voimakkaasta sepelvaltimokuolleisuuden vähenemisestä selittyy veren kolesterolitason laskulla. Totesimme yhdestä suusta, että on toki mukavampi kuolla sydäninfarktiin vasta kahdeksankymppisenä kuin nelikymppisenä.

Jatkoimme juttua siitä, miten suomalaiset ovat onnistuneet laskemaan kolesterolitasoaan noin 20 %. Professorille oli uutta tietoa, että kolesterolitason laskun syyt on analysoitu ja että tärkein selittävä tekijä olivat myönteiset muutokset suomalaisten ruokavaliossa. Lääkkeiden merkitys oli paljon pienempi.

Suomalaisten kolesterolitaso on laskenut, koska olemme vähentäneet tyydyttyneen rasvan ja lisänneet kerta- ja monityydyttymättömän rasvan saantia. Kasvisten, marjojen ja hedelmien lisääntynyt käyttö on niin ikään ollut tärkeää. Saman tutkimuksen mukaan myös vuodesta 1995 markkinoilla olleilla Benecol®-tuotteilla on voinut olla oma myönteinen vaikutuksensa suomalaisten kolesterolitasoon.

Käytännön ruokavalinnoissa tutkimustieto ei aina näy. Finriski 2012 -tutkimuksen mukaan tyydyttyneen rasvan saanti kasvoikin selvästi vuosina 2007–12. Syynä oli voin, maitorasvaa sisältävien ”riini-levitteiden” ja kermojen käytön kasvu. Seurauksena oli väestön kolesterolitason kääntyminen pitkän laskun jälkeen nousuun.

Faktat ravitsemuksen ja valtimoterveyden yhteyksistä ovat tiedossa. Silti media ja muutamat toisinajattelemisesta elävät ”asiantuntijat” luovat mielellään raflaavia otsikkoja ja ristiriitaisia viestejä. Seurauksena on, ettei hämmentynyt kuluttaja aina tiedä, kuka perustaa lausuntonsa tutkimustietoon ja kuka tarkoitushakuisiin mielipiteisiin. Ei olekaan ihme, jos moni oikeasti luuli, että maitorasva oli muuttunut ei-suositellusta terveystuotteeksi.

Syömämme ruoka vaikuttaa joka tapauksessa kolesterolitasoomme. Suuntaan tai toiseen. Siksi jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus on ohjata hyperkolesterolemisia potilaitaan tutkimusnäyttöön ja hoitosuosituksiin pohjautuen, ei mielipidepohjalta. Dyslipidemioiden ravitsemushoidosta on julkaistu tuoreet suomalaiset suositukset ja niiden potilasversiot. Suositusten mukaan ruokavalio on hyperkolesterolemian ensisijainen hoitomuoto, joka tulee muistaa myös lääkityksen yhteydessä.

Juttutuokiomme lopuksi professori totesi, että pitääpä jatkossa ottaa ruokavalioasiat puheeksi kaikkien potilaiden kanssa. Jokaisella vastaanottokäynnillä. Jos tämä toteutuu, voimme yhdessä kääntää suomalaisten kolesterolitason taas laskuun.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja toimii Raisio-konsernin Benecol-yksikössä tiedeviestinnän päällikkönä. Vapaa-ajallaan hän on viisihenkisen perheen äiti, joka kokkaa, lenkkeilee ja lukee ruotsinkielisiä dekkareita.

Lähteet:

Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavilla www.kaypahoito.fi

Dyslipidemiat (veren poikkeavat rasva-arvot, mm. kolesteroli) kuriin potilaan ja lääkärin yhteistyöllä (online). Käyvän hoidon potilasversiot. Tarnanen K. ym.

Tikkanen MJ ym. Ravinto ja kolesteroli: käännetään kolesterolitaso taas laskuun. Suom Lääkäril 2013; 68: 3069–3072.

Valsta L ym. Explaining the 25-year decline of serum cholesterol by dietary changes and use of lipid-lowering medication in Finland. Pub Health Nutr 2010; 13: 932–938.

Vartiainen E ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012; 67: 2364–2368.

Vartiainen E ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2009; 39: 504–518.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Uutinen

Tiina Aisla tiina.aisla@mediuutiset.fi

Genetiikka mullistaa epilepsian hoidon

Kehitteillä olevan geenipaneelin avulla potilas voi saada yksilöllistä ja nopeaa hoitoa vaikeaan epilepsiaan.

  • 16.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017