BENECOL KUMPPANIBLOGI

"Ja voita en muuten vaihda"

  • 20.3.2014 08:11

Reijo Laatikainen

Äskettäin ilmestyneessä Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa professori Timo Strandberg kirjoittaa: ” … kolesteroli on ateroskleroosin ainoa todellinen syytekijä: se luo pohjan, jolle muut valtimotautien riskitekijät laukaisevat kliinisen taudin.”

Moni kansalainen on kokenut, että terveys lähtee kolesterolista. Karppausilmiö ja sen kylkiäisenä ilmestyneet kaikenkirjavat kolesterolikirjat, median esiin nostot ja jotkin tutkimuskoosteet ovat viime vuosina pöllyttäneet seisovaa vettä. Joidenkin mielestä kyse on kolesterolihämmennyksestä.

Kuten Strandberg toteaa, on kiistatonta, että kohonnut kolesteroli lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sen osoitti jälleen kerran hiljattain ilmestynyt 123 etenevää väestötutkimusta käsittänyt yhteisanalyysi. Myös se on kiistatonta, että ruokavaliolla voidaan vähentää veren kolesterolipitoisuutta.

Täydellinen ruokavalioremontti vähentää kolesterolia meta-analyysin mukaan jopa 35 %. Pelkkä tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään rasvaan vähentää kolesterolia 10–15 %. Kasvistanolin ja -sterolin säännöllinen käyttö vähentää kolesterolia n. 10 %. Mikä yllättävintä, jopa hyvien hiilihydraattien vaihtaminen monityydyttymättömään rasvaan vähentää kolesterolia noin 7 %. Kokonaisvaltainen ruokavalioremontti vaikuttaa kolesterolin lisäksi myös verenpaineeseen, sokereihin ja matala-asteiseen tulehdukseen.

Ruokavaliotutkimukset eivät ole mutkattomia. Kolesterolin tehokaskaan alentaminen rasvoja vaihtamalla ei ole kuitenkaan aina, huolimatta kolesterolin keskeisestä merkityksestä, johtanut selvään sydäninfarktien vähenemiseen. Potentiaalisia selityksiä on monia; ehkä tutkimuksien kesto oli liian lyhyt, ehkä transrasvaa sisältävä margariini oli huono korvike voille, ehkä auringonkukka- ja saffloriöljy olivat rypsiöljyä huonompia rasvavalintoja jne.

Tällaisia ristiriitaisia tiedon kappaleita ponnahtaa pintaan tämän tästä ravitsemustieteen saralla. Niiden kanssa on ravitsemusterapeutin ja -tieteilijän pärjääminen.

Mitä silloin kun asiakas toteaa: ”ja voita en muuten vaihda”, eikä halua muuttaa kerman tai rasvaisten juustojenkaan käyttöä? Silloin valitaan toinen polku.

Silloin liikutaan kohden sellaista ruokavaliota, joka muutoin on hyvässä sovussa tutkimustiedon kanssa. Tällöinkin on tarpeen mainita oma käsitys kolesteroliasiasta, kunnioittavaan sävyyn ja hyvässä hengessä. Kolesterolista ei rakenneta muuria välillemme, rasvan vaihdosta ei tule ravitsemusterapeutille arvovaltakysymys.

Tärkeää ei ole se, ”uskooko” asiakkaani kaikkia neuvojani, vaan se miten päättäväisenä ja hyvillä mielin hän lähtee huoneestani kohentamaan ruokavalion laatuaan. Ruokavaliomuutokset ovat riittävän haasteellisia ilman viestinnällistä vastakkainasettelua. Onneksi ruokavalioon voi tehdä lukuisia terveyttä edistäviä muutoksia muullakin tavoin kuin rasvavalintaan puuttumalla, kuten uudet ravitsemussuosituksetkin osoittavat.

Viimeaikainen tutkimustieto tukee sitä, että sydän- ja aivoterveyden kannalta voidaan päästä hyvään lopputulokseen myös ilman merkittävää muutosta veren kolesterolipitoisuudessa. Välimeren ruokavaliota koskevissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on nimittäin osoitettu, että sydän- ja verisuonitautiriski vähenee primaari- ja sekundaaripreventiossa ilman merkittävää vaikutusta kokonais- tai LDL-kolesteroliin.

Asiakkaan kokonaisriskiä voidaan vähentää myös mm. verenpaineeseen, sokereihin, liikapainoon tai matala-asteiseen tulehdukseen vaikuttamalla, vaikka niistä mikään ei olisikaan ateroskleroosin todellinen syytekijä.

On monta tietä Roomaan. Vaikka monella ruokatekijällä on vaikutusta, mikään niistä ei torpedoi kolesterolin merkitystä sydänterveydelle.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja yrittäjä, joka kirjoittaa ravitsemuksesta ja terveydestä blogissaan www.pronutritionist.net Hän pitää vastaanottoa Lääkärikeskus Aavassa ja Docrates syöpäsairaalassa Helsingissä.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Uutinen

Tiina Aisla tiina.aisla@mediuutiset.fi

Genetiikka mullistaa epilepsian hoidon

Kehitteillä olevan geenipaneelin avulla potilas voi saada yksilöllistä ja nopeaa hoitoa vaikeaan epilepsiaan.

  • 16.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017