Aika sopivasti EU-komissio päivitti tänään tilastonsa siitä, mikä jäsenmaista on pisimmällä digitaalisuuden hyväksikäytössä taloudessa ja yhteiskunnassa.
Se on Suomi, perässään Ruotsi.
Ajoitus ei olisi voinut olla maireampi sen kannalta, että suomalaiset isännöivät paraikaa Helsingin Messukeskuksessa kokoontuvaa digitaalisen terveydenhuollon kansainvälistä huipputapahtumaa HIMSS & Health 2.0:aa.
STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee nosti asemamme pöydälle tapahtumassa pitämässään keynote-puheessa eilen. ”Suomi on jo vuosikymmenien ajan ollut digitaalisen terveydenhuollon edelläkävijä”, hän totesi.
Suomessa onkin poikkeuksellisen kattavat ja laadukkaat sosiaali- ja terveysalan tietovarannot. Potilasdata on lähes 100 prosenttisesti sähköisessä muodossa.
Sillanaukee saattoi kertoa kansainväliselle yleisölle myös kansallisesta ihmeestämme eli toukokuun alussa voimaan astuneesta toisiolaistamme eli mahdollisuudesta hyödyntää kansalaisten sote-tietoja tutkimuksen, johtamisen ja innovaatioiden apuvälineenä.
Toisiolaki on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Se on kuitenkin vasta alkua. Sote-dataa pitäisi jatkossa pyrkiä vaihtamaan Pohjoismaiden mittakaavassa.
Sillanaukee pohti puheessaan, että Suomi voisi esimerkillään innoittaa Pohjoismaiden lisäksi myös muita EU-jäsenmaita.
Heinäkuun alussa alkava puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskautemme on siihen hyvä tilaisuus.
Suomella on tässä suuri edelläkävijän mahdollisuus ja vastuu. Muut EU-maat seuraavat varmasti tarkasti sitä, miten Suomi onnistuu vapauttamaan arkaluontoista asukkaiden sote-dataa yritysten, tutkimusryhmien ja päättäjien käyttöön noudattaen silti tiukkaa eurooppalaista tietosuojalakia (GPDR).
Helsingin Messukeskuksessa vielä huomenna kokoontuva digitaalisen terveydenhuollon kansainvälistä huipputapahtuma HIMSS & Health 2.0 on oiva paikka keskustella oiva paikka keskustella toisiolain toteuttamisen kipukohdista, sillä läsnä on valtava määrä alan asiantuntijoita ja viranomaisia.
