Koronakriisin keskellä

kertoi virustartuntojen lisääntyneen etenkin somalinkielisen väestön keskuudessa. viestintää eri kielillä olisi ehkä pitänyt olla enemmän. Somaliyhteisön mielestä syy tartuntoihin oli muualla kuin viestinnässä, esimerkiksi siinä, että moni somalitaustainen työntekijä ei voi tehdä etätyötä.

Koronavirus näyttää monissa maissa iskevän kovaa eri kielivähemmistöihin. Esimerkiksi Ruotsissa suomenkieliset ovat saaneet koronatartunnan kantaruotsalaisia herkemmin, Singaporessa vierastyöläiset ovat sairastuneet paikallisväestöä useammin. Syyt voivat olla monenlaiset, mutta varmasti myös kielellä on vaikutusta. Jos ihminen ei ymmärrä terveysviestintää, hän ei ota viranomaisen viestiä vakavasti eikä seuraa ohjeita.

Kriisin alkaessa Suomessa kukaan ei kuitenkaan tiennyt, miten korona leviää ja mihin väestönosaan se iskee pahiten. Mistä Hus olisi tiennyt, että sen pitää tehdä koronaviestintää nimenomaan somaliksi? Entä venäjä, viro, arabia ja muut Suomen noin 150 maahanmuuttajakieltä?

Ei ole realistista ajatella, että kriisin puhjetessa terveysviranomaisilla olisi ollut resursseja tarjota kaikille maahanmuuttajataustaisille omakielistä koronatiedotusta. Ei varsinkaan tilanteessa, jossa kamppailtiin tuntemattoman taudin ja nopeasti päivittyvien tietojen luotettavuuden kanssa.

Kriisitilanteessa

olisi tavoittanut huomattavan suuren joukon maahanmuuttajia. Selkokieli on yksinkertaisempaa suomea, jota kieltä opetteleva maahanmuuttaja ymmärtää helpommin kuin yleiskieltä. Selkokieli olisi auttanut myös monia muita erityisryhmiä, esimerkiksi ikääntyneitä ja muistisairaita henkilöitä, jotka ovat koronan riskiryhmissä.

Helppotajuista terveysviestintää peräsi myös Mediuutisten päätoimittaja Anne Lahnajärvi (

). Selkokieltä kannattaisi hyödyntää kaikessa terveysviestinnässä. Se kiteyttää viranomaisen viestin ja vie sen tehokkaasti perille vastaanottajan kielitaidosta riippumatta. Selkokieltä on tarvittaessa myös helpompi tulkata kuin yleiskieltä. Lisäksi selkokieli on viestinnän ammattilaisen opittavissa pienellä perehtymisellä. Lisätietoa saa esimerkiksi .

Leealaura Leskelä

Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Ulla Vanhatalo

Yleisen kielitieteen dosentti, Helsingin yliopisto

Lue myös:

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI?

Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.