Vuoden 2021 alun yleisin kysymys kaverilta lienee Aiotkos ottaa? Ensimmäinen erä koronarokotteita saatiin Suomeen viime vuoden lopulla. Rokotukset käynnistyivät eri sairaanhoitopiireissä heti sen jälkeen. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä varaamalla rokotusaikoja ripeään tahtiin, poseeraamalla medialle piikkiä ottaessaan ja päivittämällä tietoa eri kanavissa.

Tehosairaanhoitaja Marcus Norrgård esimerkiksi julkaisi viestipalvelu Twitterissä viime sunnuntaina tietoa voinnistaan: "Nyt on viikko vierähtänyt Suomen ensimmäisestä koronarokotuksesta. Vointi on säilynyt hyvänä."

Esperi Care Oy:n työsuojeluvaltuutettu Poika-Mies Riionsaari puolestaan kertoi, että "Olkavarsi oli vuorokauden kipeä, ei muuta".

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek on myös jakanut aktiivisesti tutkittua tietoa rokotteista ja muistutti 1. tammikuuta Ylen haastattelussa, että haittahuolien takia ei pidä luopua rokotuksista, sillä rokotteesta saatavat hyödyt ovat sen aiheuttamia haittavaikutuksia paljon suuremmat.

THL:n joulukuisen kyselyn mukaan reilu 60 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen, 20 prosenttia vastasi, ettei ottaisi ja loput 16 prosenttia vastaajista ei tiennyt, ottaako vai ei. Joka viides aikuinen saattaa siis jättää rokotteen ottamatta.

Vielä keväällä vastaavaan kyselyyn vastanneista 70 prosenttia olisi ottanut koronarokotteen. Syitä rokotushalukkuuden laskuun on esitetty monia. Yksi vaikuttava tekijä voi olla rokotekriittisten voimakas kampanjointi. Villeimpien salaliittoteorioiden mukaan rokotuksen mukana kehoon tuodaan mikrosiru tai raskaaksi tuleminen estetään rokotteen avulla.

Fanaattisesti rokotuksia vastustavia on kuitenkin Suomessa vähän, joten paukkuja kannattaa suunnata rokote-epäröiviin.

Avoimuus, tieto ja esimerkki tehoavat tunnetusti. THL:n kyselyn mukaan rokote-epäileväisimpiä ovat nuoret, 18–29-vuotiaista vain 48 prosenttia ottaisi koronarokotteen. Tässä ikäryhmässä ei ehkä muisteta tai tiedetä, että vielä 1950-luvulla viruksen aiheuttama polio halvaannutti suomalaislapsia. Ehkä ei ole kuultu isorokostakaan, joka tappoi ja invalidisoi tuhansia, kunnes se hävitettiin rokotteella.

Kun epäilykset vähenevät, asenteet muuttuvat myönteisemmiksi. Tätä hakee THL:n ja valtioneuvoston kanslian kevääksi suunniteltu valtakunnallinen rokotuskampanjakin. Sen lisäksi, että rokotemyönteisyys lisääntyy, rokotuksen saatavuus pitää tehdä vaivattomaksi.

Moni muistaa vielä värjötelleensä puoli tuntia ulkoilmassa jonottaessaan influenssapiikkiään.