EU antoi vuonna 2011 kaikkia jäsenmaita velvoittavan direktiivin potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa. Tämä tutummalta nimeltään ”potilasdirektiivi” pantiin Suomessa toimeen lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta vuonna 2014. Sen mukaan Suomi korvaa ulkomaille hakeutuneen suomalaisen hoidon kuten hän olisi hakeutunut Suomessa yksityiselle palveluntuottajalle, eli Kela-korvauksin.

Komission mukaan toiseen EU-maahan hakeutuneen hoito pitää korvata kuten se olisi korvattu hänen kotimaassaan julkisen sektorin mukaan. Eli jos suomalainen hakeutuu hoitoon toiseen EU-maahan – yksityiselle tai julkiselle palveluntuottajalle – pitää hänen hoitonsa korvata saman periaatteen mukaan kuin hän olisi hakeutunut hoitoon kotimaassa julkiselle sektorille.

Komissio käynnisti Suomea vastaan rikkomusmenettelyprosessin. Tämä prosessi ei ole päättynyt. Se on ollut vain pysähdyksissä vuodesta 2016. Komissio jäi odottamaan Suomen sote-uudistusta, jonka yhteydessä asia piti ratkaista. Edellisen hallituksen sote-uudistus olisi korjannut tilanteen ja mahdollistanut direktiivin oikean implementoinnin.

Keväällä kaatunut sote-esitys olisi lisännyt kansalaisten valinnanmahdollisuuksia myös Suomen sisällä. Nykyisellä hallituksella ei ole vastaavia suunnitelmia siitä, kuinka potilasdirektiivi voitaisiin implementoida komission hyväksymällä tavalla.

Kysymys ei ole yhdentekevä. Komissio mitä todennäköisimmin jatkaa rikkomusmenettelyprosessia Suomea vastaan. Kevyemmät keinot on kohta käytetty, edessä voi olla EU:n tuomioistuin. Sieltä Suomelle voi tulla suuret sakot.

Kun direktiivi lopulta implementoidaan Suomessa oikein, suomalainen voisi mennä toiseen EU-maahan hoitoon myös yksityiselle sektorille, ja hoito korvattaisiin hänelle samalla tavalla kuin Suomessa julkisella sektorilla. Tällöin hän maksaisi toisesta EU-maasta hankitusta hoidosta sama hinnan kuin Suomessa julkisella sektorilla – vain pienen asiakasmaksun.

Hetkinen, Suomessa hän kuitenkin joutuisi maksamaan yksityiseltä palveluntuottajalta hankitun hoidon lähes kokonaan itse – saaden vain pienen Kela-korvauksen. Tämä epäoikeudenmukainen tilanne kannustaisi paitsi suomalaisia asiak­kaita, myös suomalaisia yrityksiä hakeutumaan toiseen EU-maahan – muutama löytyy varsin läheltä: Ruotsi ja Viro.

Kevyemmät keinot on kohta käytetty.

Suomessa peruspalvelujen saatavuus näyttää heikkenevän hallituksen päätösten myötä entisestään. Jo nyt vajaat 44 000 suomalaista on käyttänyt oikeuttaan hakeutua ulkomaille hoitoon – ja tämä on tapahtunut pelkän Kela-korvauksen kannustamana. Mikä tilanne onkaan sitten, kun käynnistä tarvitsee maksaa vain julkisen sektorin nimellinen asiakasmaksu?

Eveliina Vigelius,

Asiantuntija, elinkeinoasiat, Hyvinvointiala HALI ry