Pakko se on tunnustaa; sote-uudistuksesta on jo surutyö käynnissä, vaikka sen toteutuminenkin on vielä mahdollista.

Tässä hengessä meilailin menneellä viikolla maakuntiin ja kyselin, mitä sote-uudistukseen upotetuista tuhansista työtunneista jää maakunnissa käteen ja mitä menetetään, jos kansallinen hanke raukeaa.

Pidän listoista, joten jaan uteluni tuloksia ranskalaisin viivoin.

Näin maakunnat hyötyvät sote-uudistukseen tähtäävistä ponnistelusta, vaikkei valtakunnallista sotea koskaan tulisi:

* Sotessa ei suinkaan palattaisi lähtöruutuun. Monia valmistelun aikana kehitettyjä toimintamalleja on jo otettu käyttöön.

* Valmistelu toi yhteen alueen toimijoita aivan uudella tavalla. Sote-toimijoiden yhteistyö on merkittävästi syventynyt.

* ICT-valmistelu on hyödynnettävissä. Sitä pitää kiireellä jatkaa.

* Työ avasi näkökulmia yli hallinto- ja kuntarajojen. Palvelut kehittyivät yli toimialarajojen.

* Uudistusvalmistelu avasi näkymää siihen, missä nyt ollaan ja mitä pitää jatkossa tehdä. Maakunnalle muodostui yhteinen tilannekuva.

* Valmistelu mahdollisti sellaisten kokonaisuuksien eteenpäin viemisen, joille ei ennen löytynyt kotipesää.

* Maakunnan koetalousarviota varten tehty selvitystyö paljasti toimintojen kustannustason, ja kustannuksia päästiin vertailemaan alueittain ja toiminnoittain.

* Tehtyä työtä on hyödynnetty ja hyödynnetään henkilöstön rekryssä ja osaamisen vahvistamisessa.

* Mainintoja saivat myös muun muassa asukasosallisuuden toimintatavat, hoito- ja palveluketjut, järjestöyhteistyö, tietojohtaminen, strategiatyö, asiakaslähtöisyys, verkostoissa toimiminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä hankalien ongelmien ratkaiseminen yhdessä.

Nämä ponnistelut ja asiat sen sijaan valuvat hukkaan, jos sote-uudistus peruuntuu:

* Valinnanvapauspilotit.

* Maakunnan perustamiseksi tehty työ.

* Monialainen maakunta eli soten lisäksi ne muut maakuntien vastuulle kaavaillut palvelut.

* Eri kuntien asukkaiden yhdenvertaisuus (sote-palvelujen laatu ja saatavuus).

* Valmistelun osaajat lähtevät muihin töihin.

* Ratkaisu tilanteeseen, jossa on samanaikaisesti työvoimapula ja kasvava sote-pavelujen tarve.

* Omavalvonnan kansallinen edistäminen viivästyy.

* Miten ikääntyneen väestön nopea kasvu selätetään ilman uudistuksen tuomia leveämpiä harteita?

* Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen.

* Asiakaslähtöisempi johtamisrakenne.

* Prosessien joustava uudelleen mietintä isossa mittakaavassa ja kattava tiedolla johtaminen.

Listoja varten haastateltiin sote-valmisteluun osallistuneita henkilöitä viidestä maakunnasta: Eksote, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme.