Tutkimusten mukaan kännykkä on yksi syy levottomaan käytökseen oppituntien aikana sekä lisääntyneisiin lasten ja nuorten mielenterveyden pulmiin. Ruutuaika lisää keskittymisvaikeuksien, tunne-elämän häiriöiden ja ylivilkkauden riskiä jo viisivuotiailla lapsilla. Jo pelkästään pulpetilla oleva puhelin heikentää keskittymistä opiskeluun.
Kouluterveyskyselyn (THL 2021) mukaan sekä ala- että yläkoululaisista kolmannes kokee, että heidän pitäisi viettää enemmän aikaa muualla kuin netissä, mutta eivät ole siinä yrityksestään huolimatta onnistuneet. Lapsen ja nuoren aivot ”koukuttuvat” digilaitteisiin paljon nopeammin ja vahvemmin kuin aikuisten aivot.
Puhelimella vietetty aika vie tilaa ikätasoisten sosiaalisten taitojen harjoittelulta tavanomaisessa vuorovaikutuksessa. Aikuisten mahdollisuudet vaikuttaa lasten ja nuorten ajatteluun ja toimintaan, mutta myös tarjota tukea, ovat vähentyneet, kun kännykkä on merkittävä vuorovaikutusalusta ja tietolähde. Toisaalta myöskään tilaa oman itsen kehitykselle toisista erillisinä ei luontevasti tarjoudu, kun epätietoisuutta ja haurasta itsen kokemusta yms. voi peittää jatkuvalla sosiaalisen median altisteilla. Valvomaton sosiaalisen median käyttö altistaa kiusatuksi tulemiselle ja hyväksikäytölle erityisesti niitä, joiden sosiaaliset taidot eivät ole päässeet kasvuiässä kehittymään riittävästi. Kännykkä voi siten olla kiusaamisväline koulupäivän aikana.
Kännykkä on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ongelmia voidaan vähentää ja oppimistuloksia parantaa jättämällä kännykkä pois koulupäivän ajaksi. Puhelin tulisikin peruskoulussa olla poissa käsistä koko koulupäivän ajan. Jo useassa maassa on tämä käytäntö.
Nykylainsäädännössä koulu voi kieltää kännykän häiritsevän käytön oppitunnilla sekä edellyttää, että kännykkä on äänettömänä. Koulu ei kuitenkaan voi asettaa koulupäivän aikaista kännykkäkieltoa, kännykkäparkkia tai kieltää kännykän käyttämistä välitunneilla. Huoltajien kesken tehdyllä sopimuksella tämä on kuitenkin luokka/koulukohtaisesti mahdollista.
Me lastenlääkärit, lastenpsykiatrit ja nuorisopsykiatrit olemme huolissamme lasten ja nuorten aivojen kuormittumisen lisääntymisestä, jota jatkuva digilaitteiden (ml. kännykän) käyttö lisää.
Suosittelemme, että lapsille taataan koulupäivän aikana oikeus oppimiseen, normaaliin vuorovaikutukseen, sekä turvalliseen kasvuun ja kehittymiseen ilman liiallista digilaitteiden käyttöä.
Uuteen hallitusohjelmaan sisältyy suunnitelma lainsäädännön muutoksesta, jolla kännyköiden käyttöä rajoitetaan koulupäivien aikana. Näemme uudistuksen tarpeellisena. Annetaan oppilaille kännykkä – ja somevapaa aika edes koulun oppitunneille.
Minna Aaltonen, lastenlääkäri, avopediatri, LT, Tyks
Tuomas Jartti, lastenlääkäri, professori, Suomen Lastenlääkäriyhdistys, puheenjohtaja
Kaija Puura, lastenpsykiatri, professori, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys, puheenjohtaja
Elina Santti, nuorisopsykiatri, LKT, Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys, hallituksen jäsen
Isa Hellström, koululääkäri, Varsinais-Suomen Hyvinvointialue
Lotta Immeli, lastenlääkäri, Hus, Hy, Suomen Lastenlääkäriyhdistys, hallituksen jäsen
VIITTEET:
Eirich R, McArthur BA, Anhorn C, McGuinness C, Christakis DA, Madigan S. Association of Screen Time With Internalizing and Externalizing Behavior Problems in Children 12 Years or Younger: A Systematic Review and Meta-analysis. Jama Psychiatry. 2022;79(5):393–405. doi:10.1001/jamapsychiatry.2022.0155
Niiranen J, Kiviruusu O, Vornanen R, ym. High-dose electronic media use in five-year-olds and its association with their psychosocial symptoms: a cohort study. BMJ Open 2021;11:e040848. doi: 10.1136/bmjopen-2020-040848
Sohn,S, Rees P, Wildridge B, Kalk, N, Carter B. Prevalence of problematic smartphone usage and associated mental health outcomes amongst children and young people: a systematic review, meta- analysis and GRADE of the evidence. BMC Psychiatry 2019; 19:356
Lue seuraavaksi: