Eduskunnan käsittelyssä paraikaa oleva niin sanottu sote100-lakipaketti (HE 56/2021) aiheuttaa vilkasta keskustelua. Hallitusneuvos Joni Komulainen esitti Mediuutisten haastattelussa (MU 16–17/2021, 23.4.2021) näkemyksiä, joihin haluamme ottaa kantaa.
Potilaan hoidossa tarvittavan tiedon siirtyminen saumattomasti sote-uudistuksen myötä syntyvässä rakenteessa on keskeistä potilaan onnistuneen ja turvallisen hoidon kannalta. Kysymys on keskeinen erityisesti Uudellamaalla, jolle on syntymässä usean hyvinvointialueen kokonaisuus.
Uudenmaan alueella on terveydenhuoltolain 9. pykälän yhteisrekisterin voimassaolon aikana luotu potilasturvallisuuden sekä alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaisten työtehtävien hoitamisen kannalta toimivat, integroituihin palveluketjuihin perustuvat toimintamallit. Yhteinen ja yhtenäinen Apotti-toiminnanohjaustietojärjestelmä on rakennettu tukemaan tätä toimintaa.
Kannan tietosisältö on kliinisen työn näkökulmasta riittämätön.
Komulaisen mukaan ratkaisu tietojen siirtoa koskevaan ongelmaan löytyy Kanta-palveluista. Tämä ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto, sillä Kannan tietosisältö on kliinisen työn näkökulmasta riittämätön. Lisäksi potilastiedot siirtyvät Kantaan pahimmillaan usean päivän viiveellä.
Lääkärit ja muu terveydenhuoltohenkilöstö tarvitsevat työssään reaaliaikaista, kattavaa tietoa, jota saadaan toiminnanohjausjärjestelmästä. Tietojen välittäminen Kanta-palvelujen kautta ei siis ole riittävää asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä oikea-aikaisen hoidon ja hoivan turvaamiseksi.
Sote100-lainsäädäntöpaketissa tuodaan esille, että kyseessä ovat vain tekniset muutokset, joilla ei ole taloudellisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hallituksen esityksessä on kuitenkin esitetty kumottavaksi terveydenhuoltolain 9. pykälä, joka on mahdollistanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisrekisterin muun muassa Uudenmaan alueella.
Kumottavaksi esitetyn 9. pykälän osalta vaikutustenarviointi on tehty puutteellisesti. Vaikutusta voisi arvioida esimerkiksi tarkastelemalla nykyisiä tietotransaktioiden määriä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimijoiden kesken. Jos kaikki tiedonsiirrot edellyttäisivät jatkossa potilaan suostumuksen pyytämistä paperilla tai suullisesti, tulisi arvioida näistä aiheutuvien viiveiden merkitystä potilasturvallisuudelle sekä terveydenhuollon ammattilaisten työajankäytölle.
Yhtenä perusteena terveydenhuollon 9. pykälän kumoamiselle tuodaan esille tietosuoja-asetus. Tietosuoja-asetus lähtee yksityisyyden suojalle aiheutuvien riskien kokonaisarvioinnista ja siitä, että tietosuoja on rakennettava palvelemaan ihmistä. Yksityisyyden suojalle aiheutuvaa riskiä tulisikin arvioida suhteessa muihin perustuslaissa turvattaviin perusoikeuksiin, kuten oikeus välttämättömiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä – tärkeimpänä kaikista – oikeus elämään.
Komulainen tuo esille, että Kanta-palveluissa käytetään laajoja suostumuksia, minkä johdosta niitä ei tarvitse pyytää joka kerta uudelleen.
Laaja-alaisen suostumuksen käyttäminen on kuitenkin ongelmallista, koska tietosuoja-asetus edellyttää suostumuksilta tarkkarajaisuutta. Lisäksi tietosuoja-asetus edellyttää suostumukselta vapaaehtoisuutta: toimijoiden välillä ei saa olla valtaepätasapainoa eikä suostumuksen antamatta jättämisellä saa olla haitallisia vaikutuksia.
Tietosuoja-asetuksessa lähtökohtana onkin, ettei viranomaiselle annettua suostumusta tule lähtökohtaisesti pitää pätevänä.
Tietojärjestelmätoimittajat asetetaan kohtuuttomaan tilanteeseen.
Terveydenhuoltolain 9. pykälän kumoamisen perusteita ja vaikutuksia tulisi tarkastella tätä kokonaisuutta vasten ennen sen kumoamista ja ennen uuden, toimivan lainsäädännön säätämistä.
Jos terveydenhuoltolain 9. pykälä kumotaan ennen kuin on tiedossa, millainen uusi lainsäädäntö ja sen tuomat ratkaisumallit ovat, tietojärjestelmätoimittajat asetetaan kohtuuttomaan tilanteeseen: nykyinen yhteisrekisteriin perustuva käytäntö tulisi purkaa ilman että uusi malli olisi tiedossa.
Tällainen lainsäädäntömuutos edellyttäisi esimerkiksi Apotti-järjestelmässä suuria muutoksia, joista aiheutuisi suuret kustannukset Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollolle. Hallituksen esityksen vaikutustenarvioinnin mukaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ei olisi.
Olisi tarkoituksenmukaista ottaa aikalisä terveydenhuoltolain 9. pykälän kumoamisen osalta, selvittää kaikki siihen liittyvät vaikutukset sekä etsiä uusi toimintatapa potilaiden hyvän hoidon, potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyedellytysten varmistamiseksi.
Kirjoittaja on Apotti Oy:n hallinto- ja kehitysjohtaja Hannu Laitinen.
