Muuan matkailija yritti nopeuttaa Venäjän tullista läpi pääsemistä vetoamalla kiireeseen. Venäläisen tullimiehen vastaus oli yksiselitteinen: Sinulla kiire, meillä ei.

Kiire on tuttu ilmiö terveydenhuollossa, kuten muuallakin nyky-yhteiskunnassa. Lapin sairaanhoitopiirissä tehtiin keväällä 2010 yhteistyössä Kevan eli entisen Kuntien eläkevakuutuksen kanssa työhyvinvointikysely, jossa kysyttiin muun muassa kiireestä ja työtyytyväisyydestä. Ehkä hiukan yllättäen työtyytyväisyys ja kiire eivät näyttäytyneetkään toistensa vastakohtina. Työtyytyväisyys näytti pikemminkin olevan hivenen korkeampaa siellä, missä koettiin eniten kiirettä.

Sama ilmiö näkyy myös Lapin keskussairaalassa alkuvuodesta tehdyssä työn mielekkyyden tutkimuksessa. Lapin yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä haastateltiin sairaalan työntekijöitä ja kerättiin tietoa työn mielekkyyden kokemuksista työn arjessa.

”Tekemisen meininki” koettiin mielekkäämmäksi kuin hiljainen tyhjäkäynti. Kun kiire oli hallitsematonta, sen koettiin syövän työn mielekkyyttä. Kun potilaan hoitamiseen ja tutkimiseen ei jää riittävästi aikaa tai kun työhön ei saa rauhassa keskittyä erilaisten keskeytysten tai tietotekniikan ongelmien takia, työn mielekkyys kärsii.

Kiireeseen ei lupaa helpotusta se, että työvoiman tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa jatkuvasti. Samaan aikaan suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja työikään tulee yhä pienempiä ikäluokkia.

Pari vuotta sitten uutisoitiin, että neljännes lähihoitajista on muissa kuin alan töissä ja toinen neljännes suunnittelee alan vaihtoa. Miten tällaisessa tilanteessa turvataan työntekijöiden saaminen terveydenhuoltoon? Valtion ja kuntien talouskipuilut osoittavat, että työntekijöitä ei ole varaa houkutella tuntuvilla palkankorotuksillakaan.

Positiivinen ja negatiivinen kiire tai stressi alkavat olla jo vakiintuneita käsitteitä. Enemmän kuin tuhannen taalan kysymys on, miten saada työhyvinvointia ja työkykyä syövä negatiivinen kiire käännettyä työn imua ja innostusta antavaksi positiiviseksi kiireeksi. Yhtä ainoaa yksinkertaista vastausta tähän kysymykseen ei liene löydettävissä. Vastauksia kuitenkin vaatii terveydenhuollon vetovoiman turvaaminen tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Lapin sairaanhoitopiirissä aloitettiin pari vuotta sitten kymmenvuotinen kehittämisohjelma ”Inhimillisesti tehokas sairaala”. Sairaanhoitopiirin ja Lapin yliopiston yhteistyönä vastauksia haetaan työntekijöiden kyvykkyyttä, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä tutkimalla ja tuloksia käytäntöön viemällä. Työ on vasta alussa ja kysymyksiä vielä enemmän kuin vastauksia.

Toivottavasti voimme kuitenkin joskus vuosikymmenen lopulla sanoa muilla työpaikoilla negatiivisen kiireen kanssa kenties vielä kamppaileville alun venäläisen tullimiehen tavoin: Sinulla kiire, meillä ei.

Kirjoittaja on Lapin sairaanhoitopiirin johtaja.