Keskustelu koronarokotusten jakamisesta epidemiatilanteen perusteella muistuttaa lähes huutoäänestystä. Tällä hetkellä rokotusjärjestykseen vaikuttavat ikä ja taustasairaudet. Esimerkiksi 40–49-vuotiailla riski joutua sairaalahoitoon on alle puolet siitä, mitä se on 60–69-vuotiailla. Kuolinriski on ikäryhmistä kaikkein suurin yli 70-vuotiailla.

Taustasairaudet on luokiteltu kahteen ryhmään: ensimmäisessä sairaus lisää sairaalahoitoon joutumisen riskiä noin 4–7-kertaiseksi ja toisessa keskimäärin 2–3-kertaiseksi.

Maassamme on alueita, joilla virusta ei käytännössä ole juuri voinut kohdata. Lukuun ottamatta rajoittuneita ryvästymiä alueelliset erot tartuntariskissä ovat olleet hyvin pysyviä. Rajoitustoimet jatkuvat koko maassa, ja pandemia todennäköisesti sammuu rokotusten myötä, joten nämä alueet välttynevät laajamittaiselta koronatartunnan riskiltä.

On vaikeaa perustella rokotteiden jakamista tasaisesti kaikkialle maahan.

Astmapotilaan riski saada koronavirusinfektio on Uudellamaalla kymmenkertainen verrattuna matalammalla ilmaantumisalueella asuvaan astmaatikkoon. Hus-alueella asuvan astmaatikon riski joutua sairaalaan koronavirustaudin vuoksi on siis 30-kertainen (3 x 10) verrattuna vähän ilmaantuvuuden alueella asuvan astmaa sairastamattoman samanikäisen ihmisen riskiin. ’

Tietyillä asuinalueilla riski on vieläkin synkempi. Suomessa ollaan siis tilanteessa, jossa alueelliset erot tartuntariskissä lisäävät ennestään myös eroja terveiden ja sairaiden tai riskiammatissa työskentelevien ja työskentelemättömien välillä.

Tässä tilanteessa on epidemiologisesti vaikeaa perustella rokotteiden jakamista tasaisesti kaikkialle maahan. THL on laskenut, että painottamalla rokotejakelussa tartuntojen ja erikoissairaanhoidon määrää voitaisiin sairaalahoitoja vähentää ainakin viidennes.

Ikäihmisten rokottamisen jälkeen olisi perusteltua jatkaa rokotuksia vaikuttavuusperusteisesti. Jos yhteiskunta ei käytä vallassaan olevia keinoja suuremmassa vaarassa olevien ihmisten turvaamiseksi, herää kysymys, toteutuuko perustuslain kansalaisille turvaama yhdenvertaisuus ja terveyden edistäminen.

Nykyisen rokotusjärjestyksen lopputulos saattaa olla, että annamme kymmenien, jopa satojen kuolla Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa korona jyllää – vaikka se olisi vältettävissä.

Jos asia viipyy, kaipaisin esimerkiksi Etenen ja muiden terveydenhuollon etiikkaa pohtivien toimijoiden, vaikkapa Lääkäriliiton, näkemyksiä. Vaikka päätös rokotusjärjestyksestä vaatiikin poliittisen päätöksen, perusteiden tulisi olla puhtaasti henkeä ja terveyttä suojelevia.

Kirjoittaja on Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen