Tautimäärät pääkaupunkiseudulla ovat voimakkaassa nousussa. Toisen asteen opiskelijoista valtaosa edustaa ikäryhmää, jossa tartunnat ovat viime aikoina merkitsevästi lisääntyneet. Ylioppilaskirjoitukset runnottiin läpi vuosi sitten nopeutetulla aikataululla koronatartuntojen lisääntymisen vuoksi. Mitä mieltä on höllentää nyt mitään rajoituksia?

Pääkaupunkiseudulla uusien tautitapausten viikkomäärä on 1658 (Hus 18.2.), mikä on yli seitsemänkertainen viisi kuukautta sitten syyskuussa olleeseen tilanteeseen. Ikäryhmässä 19–34-vuotiaat uusien tartuntojen osuus kaikista todetuista tartunnoista on merkittävä, ja se on edelleen noususuuntainen.

Ammatillisessa koulutuksessa keskimääräinen aloitusikä on 28 vuotta.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä ilmoitti 18.2. toisen asteen opetuksen siirtymisestä rajoitettuun lähiopetukseen. Perusteluina todettiin, että jo pitkään jatkunut etäopetus on aiheuttanut suurta huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Perusteluissa viitattiin myös Husin lastenlääkärien kirjoitukseen (HS 4.2.), jossa tuotiin esille näytön puute liittyen lasten ja kouluhenkilökunnan vakaviin koronatartuntoihin ja vähäisiin jatkotartuntoihin. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä ”ei pidä etäkoululla saavutettua hyötyä riittävänä sen aiheuttamiin haittoihin nähden”, ja näillä perustein se on päättänyt purkaa rajoituksia liittyen toisen asteen etäopetukseen.

Tiedotustilaisuudessa mainittiin myös, että toisen asteen rajoitusten purkutoimet eivät käsittäisi eniten tartuntoja tällä hetkellä ilmentävää 19–34-vuotiaiden ikäluokkaa.

Onko kyse nyt lapsista, nuorista vai nuorista aikuisista? Koronatiedot, perustelut, asiantuntijalausunnot ja toimet eivät kohtaa.

Tilastokeskuksen datan perusteella Suomessa on toisen asteen opiskelijoita 338 000. Heistä on alle 18-vuotiaita 110 000, ja kaksi kolmasosaa on siis aikuisia. Ammatillisessa koulutuksessa keskimääräinen aloitusikä on 28 vuotta.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä perustelee rajoitusten purkamista lasten hyvinvoinnin parantamisella, mutta rajoitusten purku kohdistuu pääasiassa aikuisiin eli yli 18-vuotiaisiin. Toisen asteen rajoituksista luopuminen on ristiriidassa THL:n ja Husin viesteihin koronatilanteesta Suomessa.

Tällainen massiivinen nuorten aikuisten ryhmään kohdistettu teko vaatisi ehdottomasti vastatoimenpiteinä merkittäviä muita epidemian hallintakeinoja: maskipakkoa, kaikenikäisten riskiryhmäläisten rokottamista, lisääntynyttä pikatestausta, jolla oireettomat supertartuttajat tunnistettaisiin ja tartuntaketjut saataisiin välittömästi katkaistua ja kokoontumisrajoitusten säätämistä koskemaan kaikkia kodin ulkopuolisia kontakteja.

Näkymä tartuntojen edelleen lisääntyessä yhdessä oletettua hitaamman rokotusaikataulun kanssa vaatisi kokonaisharkintavastuun nimissä erityisen kattavat koko väestön etua ajavat perustelut koronarajoitusten höllentämiselle. Vaaka onkin nyt kallellaan terveysturvallisuusriskin kasvuun koko maassa.

Toinen aste on ollut valmis hybridiopetukseen jo lukuvuoden alusta. Nyt kun isoissa kaupungeissa todetaan merkittäviä määriä uusia tartuntoja nuorten aikuisten ryhmässä, on harhaanjohtavaa perustella toisen asteen lähiopetukseen siirtymistä terveystekona lasten ja nuorten syrjäytymisvaaran ja pahoinvoinnin ehkäisyssä tai pandemian pitkäaikaisvaikutusten minimoimisessa.

Jo vuosia ennen koronaepidemiaa, valtakunnallinen Kouluterveyskysely on osoittanut nuorten raportoimaa kuormittumista ja uupumisasteista väsymistä koulussa. Keväällä 2020 itse asiassa merkittävä osa opiskelijoista piti paljon tai melko paljon etäopiskelusta. Kyselyissä koulutehtävien suuri määrä, ts. vaatimustaso koulutöiden suhteen etä- ja digiloikassa kuitenkin nousi laajasti esille. Onko siis perusteltua juuri nyt lähteä korjaamaan vaatimus-resurssimallin osoittamia epäkohtia höllentämällä pääkaupunkiseudun toisen asteen koronarajoituksia?

Selkeä tavoite on, että kevään 2021 ylioppilaskirjoitukset on syytä saada toteutetuksi terveysturvallisuus edellä.

Vuodessa olemme koronasta oppineet, että sosiaalisten kontaktien määrän lisääntymisellä on isot kerrannaisvaikutukset. Ne moninkertaistavat myös riskin satunnaiselle tartunnalle, mistä edelleen kuormittuvat epidemian hallinnan keinot.

Lisääntynyt liikehdintä lisää potilaskäyntejä päivystyspoliklinikoilla, joissa on nyt myös oireettomia ja herkemmin tartuttavan virusvariantin kantajia enemmän kuin koskaan ennen. Kun tämä kaikki nyt tiedetään, on tässä hetkessä perusteetonta tehdä päinvastaisia toimia.

Konkreettinen ja selkeä tavoite on, että kevään 2021 ylioppilaskirjoitukset on syytä saada toteutetuksi terveysturvallisuus edellä, niin monen nuoren tulevaisuuden suunnitelmat perustuvat seuraavien viikkojen urakkaan.

Osalla painolastina on myös koronavuoden 2020 kirjoitusten tulokset. Abiturienteilla kirjoitusten uhkana ovat oma sairastuminen tai altistuminen ja karanteeni. Maaliskuun alun etäopetus ja suositus omaehtoiseen karanteeniin varovaisuusperiaatteena ei riitä, jos samaan aikaan toinen aste mobilisoituu ja valtaosa todetuista tartunnoista saadaan kotona lähipiiristä tai jää selvittämättä.

Ylioppilaskirjoitusten koronaperäisellä epäonnistumisella on kovat seuraamukset nuorten jatko-opintoihin pääsemisten suhteen.

Koronaväsymystä on kaikilla ihmisillä. Kyse on siitä, ketä ja mitä nostetaan tikun nokkaan. Uusi normaali on ollut valtava muutos jokaiselle suomalaiselle.

Johtajiltamme vaaditaankin nyt reipasta rohkeutta ja sinnikkyyttä pitää suomalaiset terveinä ja koronan tautiluvut niin matalina kuin mahdollista siihen asti, kunnes aikuisväestö on rokotettu.

Kirjoittaja on erikoislääkäri, LT Maria Juusela Espoosta.