Julkisessa keskustelussa päädytään usein juupas-eipäs-väittelyyn Potilastiedon arkiston (Kanta) tietojen kattavuudesta ja tietojen liikkumisesta verrattuna alueellisiin tietojärjestelmiin.

Tosiasiassa puhutaan kahdesta täysin erilaisesta tietojenkäsittelytavasta ja käyttötarkoituksesta.

Potilastiedon arkisto luotiin potilastietojen pitkäaikaista arkistointia ja luovuttamista varten. Tietojen tallennustavaksi valittiin v. 2006 asiakirjamuoto vastaten pitkälti sen aikaista potilastietojärjestelmien tapaa käsitellä pääasiassa vapaata tekstiä asiakirjamaisesti "digitalisoituna paperina".

Asiakirjamuoto sopiikin erinomaisesti tietojen pitkäaikaisarkistointiin ja satunnaiseen luovuttamiseen esimerkiksi potilaan muuttaessa paikkakunnalta toiselle. Lisäksi tietojen luovutusten kontrollointi kieltojen ja luovutusilmoitusten avulla on selkeää ja yksinkertaista toteuttaa asiakirjaperusteisessa järjestelmässä.

Potilastiedon arkiston myötä aloitettiin samalla kansallisesti merkittävä työ rakenteisten tietojen koodaamiseksi yhtenäisellä tavalla. Koodatut rakenteiset elementit lähetetään Potilastiedon arkistoon osana palvelutapahtuma-asiakirjoja, eli XML-dokumentteina.

Käyn seuraavassa läpi keskeisiä syitä, miksi potilastiedon arkisto ei voi korvata alueellisessa potilastietojärjestelmässä tapahtuvaa tietojen käsittelyä.

1. Potilastiedon arkistoon talletettaessa tieto eroaa asiayhteydestään

Varsinaisissa potilastietojärjestelmissä tiedolla on aina yksi tai useampi kliininen asiayhteys, kuten liittyminen sairauden hoitopolkuun, seurantaan, ajanvaraukseen tai lääkitykseen tai näiden yhdistelmiin. Kun tieto siirretään Potilastiedon arkistoon, asiayhteystiedot joudutaan poistamaan, eikä niitä voida enää saada takaisin millään keinoin. Tieto muuttuu siten aktiivisesta passiiviseksi, katseltavaksi tiedoksi.

2. Potilastiedon arkiston tallennusmuoto on asiakirja, joten haluttu tieto on etsittävä tekstihakutoiminnolla

Jos halutaan esimerkiksi tarkastella ikäihmisen verenpainearvoja viime vuosien ajalta, on ensin ladattava Potilastiedon arkistosta kaikki hänen palvelutapahtuma-asiakirjansa, joita on potentiaalisesti tuhansia, ja jokaisesta on etsittävä tekstihakutoiminnolla koodattu kenttä verenpaineelle ja koottava ne niistä erilliseen tietokantarakenteeseen, josta ne voidaan käyttöliittymässä näyttää visualisoituina ja käyttää päätöksen tuessa. Koska näin koottua tietoa ei saa säilyttää paikallisesti kuin rajoitetun ajan, on koko haku käytännössä toistettava aina uudelleen.

Tätä ongelmaa on pyritty helpottamaan luomalla niin sanottuun Tiedonhallintapalveluun valmiita koosteita joistakin keskeisistä rakenteisista tiedoista. Toisin sanoen Potilastiedon arkistossa muodostetaan uudelleen sinne asiakirjoihin tietokantamuodosta purettuja tietoja takaisin tietokantamuotoon.

3. Potilastiedon arkiston rakenteisen tiedon määrä on niukka

Nykyaikainen potilastietojärjestelmä sisältää kymmeniä tuhansia rakenteisia tietokenttiä, joista vain osa on mukana Potilastiedon arkiston julkaisusuunnitelmassa. Suurin osa rakenteisuudesta joudutaan siten muuntamaan vapaaksi tekstiksi Potilastiedon arkistoon siirron yhteydessä. Tätä rakenteistusta ei voida palauttaa takaisin.

Esimerkiksi värttinäluun murtuman hoitoa voidaan kuvata kymmenillä rakenteisilla tiedolla, joista kaikki on muunnettava vapaaksi tekstiksi ao. merkintään ennen siirtoa Potilastiedon arkistoon. Siten Potilastiedon arkistoa ei voida juurikaan hyödyntää myöskään laaturekisteritiedon lähteenä.

4. Potilastiedon arkiston tiedot eivät ole reaaliaikaisia

Tallennusviive voi olla viisi päivää tavallisen vastaanottokäynnin osalta ja sairaalahoitojaksoilla niin pitkään kuin hoitojakso kestää. Alueellisissa järjestelmissä viive on tyypillisesti millisekunteja kaikissa tilanteissa.

5. Potilastiedon arkiston kautta ei voida välittää tilapäisen henkilötunnuksen omaavien potilastietoja

Erityisesti suurissa kaupungeissa on tuhansia terveydenhuollon potilaita, joilla ei ole tai ei vielä ole omaa suomalaista henkilötunnusta (matkailijoita, maahanmuuttajia, pakolaisia). Heille muodostetaan tilapäinen henkilötunnus. Nämä asiakirjat voidaan arkistoida Potilastiedon arkistoon, mutta niitä ei voida välittää sieltä toiseen organisaatioon.

Alueellisissa asiakas- ja potilastietojärjestelmissä tilapäinenkin tunnus on yhteinen ja luovutus onnistuu ongelmitta, kuten mikä tahansa muu luovutus. Teknisen rajapinnan kautta suorin luovutuksin kommunikoivissa järjestelmissä luovutukset onnistuvat erillisen, tilapäisiä henkilötunnuksia hallinnoivan rekisterin avulla.

6. Potilastiedon arkisto ei sisällä kattavasti kansalaisten potilastietoja

Sosiaalihuollon asumis- ja laitospalveluissa hoidetaan ja hoivataan suuria määriä ikäihmisiä, vammaisia, päihdeongelmaisia sekä sijoitettuja lapsia. Heille järjestetään näissä palveluissa myös tarpeen mukainen terveydenhuolto, jossa syntyneet potilastiedot eivät ole Potilastiedon arkistossa, eikä näissä toimivilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä edes ole ollut pääsyä Potilastiedon arkistoon.

Siten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja paljon palvelua käyttävät kansalaiset ovat paperin ja faksien käytön varassa, kun heidän sairauksiaan hoidetaan perusterveydenhuollossa ja/tai erikoissairaanhoidossa. Alueellisissa järjestelmissä näiden luovutus voidaan toteuttaa asiakkaan/potilaan luvalla tai lakisääteisellä perusteella suorana luovutuksena ja turvata siten potilaan hyvä ja turvallinen hoito.

Yhteenveto

Yllä olevan perusteella on selvää, että Potilastiedon arkisto ei ole vaihtoehto alueellisen järjestelmän tai teknisen rajapinnan kautta tapahtuvan suoran luovutuksen sijaan. Vuosituhannen alussa arkistokäyttöä varten tehdyt ja siinä edelleen hyvin toimivat arkkitehtuuriratkaisut johtavat muun muassa siihen, että Potilastiedon arkistoon siirretty tieto menettää kliinisen asiayhteytensä ja pääosin rakenteisuutensa, se ei ole reaaliaikaista ja kattaa vain osan potilastietojärjestelmien tiedoista.

Potilastiedon arkisto on edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan välttämätön sekä kansallisena pitkäaikaisarkistona että tiedon teknisenä luovutuskeinona tilanteissa, joissa muuta turvallista tapaa luovuttaa tietoja ei ole käytettävissä.

Heikki Onnela

Kirjoittaja on Apotin tuotekehitysjohtaja.

Lue lisää: