Vaadimme: Rahoitus uusiksi!

Terveydenhuollon rahoituksen nykyinen malli ei toimi, oli keskeinen viesti Mediuutisten järjestämässä Medi-ilta-tilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.

Medi-ilta

Medi-ilta kokosi 150 terveydenhuollon vaikuttajaa keskustelemaan siitä, mikä olisi sopivin terveydenhuollon rahoitusmalli suomalaisille.

Lääkäreistä ja terveydenhuollon päättäjistä koostunut yleisö kannatti äänestyksessä kuntavetoisuuteen pohjautuvaa rahoitusmallia, mutta nykyisen rahoitusjärjestelmän se tyrmäsi.

Sitran ja Kelan esittelemät yksikanavaiset, tilaajan ja tuottajan erottavat mallit saivat kannatusta jonkin verran.

Yksimielisiä oltiin siitä, että uudistamista kaivataan. Sen suunnasta ei syntynyt yksimielisyyttä.

Rahat nippuun, oli malli mikä vain

Kansalliseen rahanjakomalliin perustuvaa järjestelmää puolustavat eivät usko, että kunnat pystyvät kunnolla huolehtimaan terveydenhuollon kasvavista tarpeista. Sitra perustaisi kansallisen yksikön, joka huolehtisi rahan jakamisesta. Kelan mallissa rahankäyttöä ohjaisi Kela.

Kelan johtaja Mikael Forss uskoo, että hankintamenettelyn ohjaaminen onnistuisi paremmin keskittämällä hankinnat.

– Väitän, että kunnat ovat keskimäärin vaikeuksissa hankintojen kanssa, Forss sanoi.

Hänen mielestään olennaista ei ole kansallinen malli sinänsä vaan se, että palveluista vastaavat kokonaisuudet ovat riittävän suuria.

– Ei ole varaa investoida moneen paikkaan samoja asioita. Ohjausta tarvitaan, jotta palvelut saadaan toimimaan.

Palvelut tarvitsevat ohjausta toimiakseen, sanoo Mikael Forss

Kuva: Mauri Helenius

Forssin mielestä ongelmia ei ratkaista kuntaliitoksilla.

– Ne eivät tasoita alueellisia terveyseroja, vaan syntyy vain isompia terveysongelmaisten eroja, Forss sanoi.

Rahaa ei voi luoda enempää

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen ja STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki keskittyivät puolustamaan nykyistä rahoitusmallia ja kritisoimaan kansalliseen rahastoon perustuvia ehdotuksia. Kumpikaan ei ehdottanut konkreettisesti uusia toimintatapoja.

Välimäki muistutti, että rahoitusongelmaan on turha odottaa nopeaa ratkaisua.

– Tulin virkamieheksi vuonna 1979. Jo silloin puhuttiin terveydenhuollon rahoituskriisistä.

Kuntaliitto kannattaa vahvasti kuntavetoista rahoitusmallia. Nenosen mielestä paikallinen kontrolli on aina hyvästä.

– En allekirjoita väitettä, ettei omistajaohjaus toimi. Jos se ei toimi nyt, miten asian voisi korjata kansallisella mallilla? Nenonen ihmetteli.

Myös Välimäen mielestä rahoitus- ja järjestämisvastuu on pidettävä lähellä toisiaan. Hän tekisi uudistuksia varovaisesti.

”Kuntaliitoksilla syntyy vain isompia terveysongelmaisia alueita.”

Välimäki muistutti, että kansalliset rahastomallit eivät lisäisi käytettävissä olevan rahan määrää, joten olennaista on, että verovarat saataisiin mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Onnistumista nykyisessä verovarojen käytössä ja palvelujen järjestämisessä on hankala arvioida. Illan aikana nähdyt tutkimustulokset tuntuivat kertovan juuri siitä, mitä kukin puhuja halusi korostaa. Näkemys ei ole ristiriitainen vain tulevaisuuden tarpeista, vaan myös nykyisistä tekemisistä.