Erpo Pakkala, 4.6.2005, 12:15

Unenpuute vakava uhka aivoille

Unenpuute on niin vakava uhka aivoille, että aivot eivät pitkittyneen valvomisen yhteydessä edes yritä sopeutua tilanteeseen, vaan pyrkivät entistä tehokkaammin pääsemään uneen, osoittaa Helsingin yliopistossa valmistunut tuore väitöstutkimus.

Adenosiini toimii elimistössä energian raaka-aineena, josta rakennetaan korkeaenergisiä fosfaattiyhdisteitä solujen ja kudosten energiantarpeen tyydyttämiseksi. Adenosiini osallistuu myös solujen aktiivisuuden säätelyyn vaimentamalla solun toimintaa silloin, kun energiankulutus uhkaa ylittää tuotantokapasiteetin.

Jo varsin pitkään on tiedetty, että adenosiini on mukana myös uni-valverytmin säätelyssä, ja on osoitettu, että pitkittyneessä valveessa sitä kertyy solunulkoiseen tilaan etuaivoihin valvetta ylläpitävälle kolinergiselle alueelle. Adenosiinin kertyminen hiljentää tämän alueen toimintaa ja siten edesauttaa nukahtamista, minkä vuoksi adenosiinia pidetäänkin väsymyksen välittäjäaineena.

LL Lauri Alanko selvitti väitöstutkimuksessaan tarkemmin, millä tavalla adenosiini osallistuu uni-valverytmin säätelyyn.Tutkimuksessa käytettiin rottamallia.

Tutkimus osoitti, että pitkittyneessä valveessa hermosolut pyrkivät kasvattamaan pinnalleen lisää A1-reseptoreita, joiden kautta adenosiinin solun toimintaa vaimentava vaikutus välittyy. Tämä on poikkeuksellinen reaktio sikäli, että yleensä pitkään kestävä reseptorien aktivaatio johtaa niiden määrän vähenemiseen eikä suinkaan lisääntymiseen.

– Unenpuute on aivoille niin suuri uhka, että ne eivät pyri sopeutumaan valvomiseen, vaan pyrkivät entistä voimakkaammin pääsemään uneen, Alanko tulkitsee tulosta.

Pitkittyneessä valveessakaan adenosiinia ei tuoteta normaalia enempää, mutta sitä solukalvon läpi kuljettavan ENT1-proteiinin aktiivisuus vähenee. Näin adenosiinin pääsy solun sisään vaikeutuu, ja sitä alkaa kertyä solunulkoiseen tilaan, josta käsin se A1-reseptoreiden kautta ”nukuttaa” solun.

Alanko esittää tutkimustulostensa perusteella hypoteesin, jonka mukaan pitkittyneessä valveessa adenosiini kertyy solunulkoiseen tilaan kuljettajaproteiinin alentuneen aktiivisuuden takia. Näin muodostuu kuva energiavajeesta, jolloin adenosiini alkaa A1-reseptoreiden välityksellä vähentää hermosolujen aktiivisuutta, mikä edesauttaa nukahtamista.

Väitöstutkimuksen yhteydessä kehitettiin myös vasta-aineet adenosiinin kuljettajaproteiineille ENT1 ja ENT2, ja samalla pystyttiin ensimmäisen kerran osoittamaan näiden proteiinien sijainti solutasolla. Tiedoilla adenosiinin kuljetusmekanismeista on merkitystä myös epilepsian ja aivoverenkiertohäiriöiden sekä alkoholismin tutkimuksessa.

Alangon väitöskirja "Adenosine during prolonged wakefulness in the rat brain" tarkastetttiin Helsingin yliopistossa.

Aiemmin verkkopalvelussa


Kommentoi artikkelia
Lähettämällä viestin hyväksyn keskustelun ehdot.
Palaute toimitukselle