15.9.2006, 12:19

Ulkomaalaislääkärien virta hyytyy

Lääkäripula Suomessa helpottaa. Esimerkiksi virolaislääkärien ryntäys Suomeen on hiipumassa nopeasti, eikä muistakaan maista lääkäreitä ole tulossa aiempaa enemmän.

Viro liittyi Euroopan unioniin vappuna 2004, jonka jälkeen Teo on laillistanut 418 virolaislääkäriä. Tänä vuonna lääkärinoikeudet on saanut 59 virolaislääkäriä. Laillistusten kuukausivauhti on kutistunut yli kahdestakymmenestä reilusti alle kymmeneen.

– Virolaislääkärien ryntäys oli ainutkertainen tapaus. Moni saattoi odottaa Viron EU-jäsenyyttä ja jättää toimiluvan hakemisen väliin, sanoo lääkintöneuvos Pirjo Pennanen Teosta.

Pennanen sanoo, että ulkomaalaislääkäreitä Suomeen tulee jatkossakin. Siitä pitää normaali sosiaalinen liikkuvuus huolen. Tilastopiikkejä ei kuitenkaan enää tule.

Unioniin liittymisen jälkeen laillistamista hakivat myös jo Suomessa työskentelevät virolaiset toimilupalääkärit. Kun heidät vähennetään kokonaisluvusta, jäljelle jää vielä 350 ”uutta” virolaislääkäriä.

Myös venäläislääkäreitä on Suomessa aiempaa vähemmän. Vuoden 2004 lopussa heillä oli voimassa 86 toimilupaa ja vuotta myöhemmin 76.

Ruotsista, Saksasta ja Puolasta lääkäreitä on tullut entiseen tahtiin.

Suomi on ollut virolaislääkäreille houkutteleva maa kielen takia. Tarton yliopistossa lääketiedettä opiskelee paljon suomalaisia, joten kulttuurikin on etukäteen tuttua.

Raha houkuttaa

Suomen lääkäripulaa virolaislääkärit eivät ole pystyneet paikkaamaan kuin osin.

Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Kymen sairaanhoitopiiristä sanoo, että Kymessä virolaiset korvaavat varsinkin erikoistuvien lääkärien vajetta.

Viron palkkoihin tympiintyneet lääkärit hyödyntävät nyt Suomea toisella tapaa: jos palkkatoiveet eivät toteudu, niin aina voi sanoa, että paperit Suomeen ovat kunnossa eikä lauttamatka pitkään kestä.

Teo laillistikin viime kesänä monia vasta valmistuneita lääkäreitä. Erikoistumisen lisäksi raha vetää.

– Tapasin äsken Lastenklinikalla päivystäessäni nuoren virolaisen kollegan, joka kertoi, että yksi päivystyskeikka Suomessa vastaa kuukauden palkkaa Virossa, kertoo jo 15 vuotta Suomessa asunut ja lääkärinä työskennellyt virolainen lastenlääkäri Mare Kervinen-Igonen.

Silloin tällöin päivystäminen ei kuitenkaan Suomea paljon auta, joten Suomi toimii ainakin vielä osalle virolaislääkäreistä lypsylehmänä.

Omalla väellä

Suomen lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijaotto lisääntyi voimakkaasti muutama vuosi sitten. Seuraukset alkavat näkyä. Esimerkiksi Nurmeksessa ja Rovaniemellä kesäsijaisuuksien täyttäminen onnistuu jo helposti.

Nurmeksen terveyskeskuksessa työskentelee yksi virolaislääkäri, jonka pesti päättyy lokakuun lopussa.

– Jatkossa tarkoitus on selvitä kotimaisin voimin, sanoo ylilääkäri Jyri Ilen.

Suhdanteet toimivat lääketieteessäkin: omien resurssien vahvistumisen myötä Suomen houkuttelevuus vähenee, koska kotimainen hakija on aina etusijalla, jos valinnan mahdollisuus on.