INNOVAATIOT
Elina Heino, 25.5.2012, 10:18Turha työ pois sairaalasta
Turha työ pois. Kolme vuotta sitten Sittardin kaupungissa Hollannissa avautuneen Orbis Medical Park -sairaalan oivallus vetää nyt puoleensa suomalaisia suunnittelijoita. Sairaalapäättäjät hakevat Hollannista ratkaisua mahdottomaan yhtälöön: kuinka hoitaa mallikkaasti yhä enemmän potilaita nykyistä vähemmällä väellä ja rahalla.
Sittardin johtaja Henny van Laarhoven on kysytty luennoitsija ympäri Suomen. Hän kuuluu tiimiin, joka suunnittelee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uutta sairaalaa.
– Meillä on van Laarhovenin kanssa tiivis yhteistyö. Hän sparraa tiimiä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Antti Autio.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sai juuri Tekesiltä puoli miljoonaa euroa sairaalan suunnitteluun. Siitä odotetaan uudenlaista mallisairaalaa Suomeen.
Sittard ratkaisi henkilökuntapulan
Keski-Suomi ei ole vielä lyönyt lukkoon sairaalansa mallia. Konsepti- ja hankesuunnittelu alkaa virallisesti ensi viikolla. Suunnitteluryhmää miellyttää se, miten Sittard on ratkaissut henkilökuntapulan: hoitajat ja lääkärit keskittyvät vain olennaiseen eli potilaan hoitamiseen. Parantumisen kannalta toissijaiset työt on siirretty muille.
Robotit kuljettavat lääkkeet, tekstiilit, ravinnon ja muun osastoille kärryissä, jotka toimivat varastotilana. Ne tekevät 10 hengen työt vuodessa.
Noin 40 prosenttia vuodeosastojen henkilökunnasta kuuluu hotellitiimiin, joka huolehtii rutiineista, kuten lakanoista ja ateriajakelusta.
Sittardissa otetaan paljon irti tietotekniikasta.
Henkilökunta pääsee tietojärjestelmiin kaikkialta. Potilaat asuvat yhden hengen huoneissa, joiden lämpötilaa ja valaistusta he säätävät itse potilaspäätteellä. Sen avulla voi myös tilata ruokaa ja katsoa televisiota. Omaiset voivat yöpyä potilaan huoneessa.
Keski-Suomi on kiinnostunut ainakin yhden hengen huoneista ja hotellitiimistä. Sittardin saavuttama noin 20 prosentin säästö sairaalan vuosibudjetissa on rohkaiseva.
Erikoisalajako on epäkäytännöllinen
Sittard otti oppia hotelleista, tavarataloista ja lentokentiltä. Potilas on asiakas. Sairaalan tehtävä on täyttää hänen tarpeensa. Autio myöntää, että kaikki sairaalat pyrkivät parantamaan potilaansa.
– Aie on hyvä, mutta hoito saattaa silti palvella muuta kuin potilaan tarvetta.
Autio antaa tulenaran esimerkin: hoidon kannalta voi olla epäkäytännöllistä, että sairaalan budjetti, tilat ja hallinto on jaettu erikoisalojen mukaan. Keski-Suomen uuteen sairaalaan voi tulla erikoisalojen raja-aidat ylittäviä osaamiskeskuksia.
– Karkeasti yleistäen: vatsaongelmainen menisi silloin vatsaosaamiskeskukseen.
Sittardissa on pääosin luovuttu erikoisaloille paalutetuista tiloista. Lääkäreillä ei ole omia työhuoneita eikä edes nimikkotuoleja. Lääkäri tutkii potilaan tämän huoneessa tai standardisti varustellussa tutkimushuoneessa. Poliklinikalla hoidetaan yhdellä käynnillä mahdollisimman monta asiaa.
Lääkäreiden on helppo tuurata toisiaan, koska suurin osa hoidoista on standardoitu.
Todisteet tiskiin -suunnittelu
Toinen sairaalasuunnittelun trendi on Evidence-Based Design (EBD), näyttöön perustuva suunnittelu. Se tarkoittaa, että suunnittelussa käytetään hyväksi tutkittua tietoa hoitoympäristön vaikutuksesta esimerkiksi potilaiden paranemiseen. Näitä tutkimuksia on kertynyt jo runsaat pari tuhatta. Alan klassikko on Roger S. Ulrichin tutkimus vuodelta 1984: sairaalan ikkunasta näkyvä puisto vauhditti leikkauspotilaiden kotiutumista liki vuorokaudella ja kipulääkkeiden käyttö väheni. Vertailuryhmän ikkunasta näkyi tiiliseinä.
Seinäjoen keskussairaala aikoo ensimmäisenä Suomessa tehdä omaa EBD-tutkimusta. Se soveltaa EBD:n tuloksia uuden teho- ja tehovalvontaosastonsa rakentamiseen. Vanhalla ja uudella teholla mitataan monia asioita, kuten työn kuormittavuutta ja potilaiden stressiä. Sairaala odottaa hankkeen rahoituspäätöstä Tekesiltä.
Ylilääkäri Kari Saarinen ja projektista vastaava apulaisosastonhoitaja Niina Siirilä ovat vahvasti sitä mieltä, että suunnittelussa ei kannata pihdata. Hyvä suunnittelu minimoi käyttökustannukset.
– Kolmen neljän vuoden päästä kaikki Suomessa vannovat EBD:n nimeen, ennustaa Saarinen.
Hän haluaa eroon vanhasta sairaalasuunnittelusta, jossa tilatarpeet ja budjetti määräävät. Suunnittelun pitäisi ennen kaikkea perustua siihen, miten potilas- ja tavaravirrat oikeasti kulkevat.
Kulttuurisidonnaisuus mietityttää
Seinäjoen teholle tulee yhden hengen huoneet, koska ne ovat tutkitusti eduksi paranemiselle. Muu Suomi on lähtenyt aika arasti mukaan tähän trendiin, kertoo Finohtan yliarkkitehti Helinä Kotilainen.
Myös Keski-Suomen uuteen keskussairaalaan kaavaillaan yhden hengen huoneita. Projektipäällikkö Antti Autio suhtautuu EBD-ajatteluun kuitenkin varauksin. Häntä askarruttaa tutkimustulosten kulttuurisidonnaisuus ja se, että tietopankkiin kelpuutetaan vain positiiviset tulokset. Hän pitää vakuuttavina niitä tuloksia, jotka on mitattu neurofysiologisella tasolla. Luonnonvalon vaikutus ihmisen psyykeen on kiistaton.
Kotilainen on eri mieltä: suurin osa EBD-tutkimuksesta pätee kulttuurista riippumatta.
Ei tule toimimaan...Tästä seuraa vain se, että potkitaan lisää ihmisiä pois töistä, koska työtaakka on keventynyt. Sama meno taas jatkuu.
On täysin järjetöntä jakaa sairaalan osastot ja yksiköt erikoisalojen mukaisesti. Potilaan hoidon kannalta tehokkaampaa olisi muodostaa anatomisfysiologisiin kokonaisuuksiin perustuvia yksiköitä. Esim. pään alueen sairauksien yksikköön kuuluisivat neurologia, neurokirurgia, silmäsairaudet, psykiatria sekä KNK-sairaudet. Tällöin vältyttäisiin potilaiden pompottelulta eri erikoisyksiköiden välillä ja hoidettaisiin kokonaisvaltaisemmin potilasta, kuten Keski-Suomessa harkitaankin. Miksei vastuu hoidon koordinoinnista tällaisessa yksikössä voisi olla vaikka yleislääkärillä? Taitaa olla kuitenkin erikoisaloille liian radikaalia.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.