Terveysrahasto yhdistäisi terveysrahat

Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen esitteli viime viikolla mallinsa julkisen terveydenhuollon rahoittamiseksi tulevaisuudessa.

Kyseessä on kansallinen terveysrahasto, johon yhdistetään koko julkisen terveydenhuollon rahoitus eli kuntien, valtion ja Kelan osuudet.

Kunnat vakuuttaisivat rahaston kautta asukkaansa, ja vastuu terveydenhuollon järjestämisestä siirtyisi rahastolle. Kunta maksaisi vuosittaista vakuutusmaksua. Rahastoa hallinnoisi Kela.

Pilottipiirejä löytyisi heti

Jorma Huuhtanen uskoo, että suomalainen terveydenhuolto voitaisiin rahoittaa yksikanavaisesti jo vuonna 2017.

– Tätä päästäisiin testaamaan jo seuraavalla hallituskaudella eli vuoden 2011 vaalien jälkeen. Kolme sairaanhoitopiiriä on ilmoittautunut halukkaaksi pilotoimaan. Vuoden 2015 hallitus voisi sitten panna mallin käytäntöön.

Pohjois-Karjalassa haluttiin testata mallia jo silloin, kun Huuhtanen esitteli sitä ensimmäisen kerran.

– Ilmoitin, että Pohjois-Karjala voisi olla hyvä pilotointipiiri. Olisimme laskeneet kunnittain, mitkä ovat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kustannukset. Sillä perusteella olisimme laatineet vakuutusmallin ja katsoneet kuinka se toimii, sanoo Pertti Palomäki.

Monikanavaisen rahoitusmallin voimakas arvostelija, emeritusprofessori Martti Kekomäki näkee mallissa hyvää.

– Parempi se olisi kuin tämä nykyinen katastrofimalli. Sen kautta voisi jonkinmoinen tasa-arvo toteutua.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki toteaa mallin sisältävän monia nykyisen järjestelmä murtavia piirteitä.

– On vaikea nähdä, että nykyistä mallia, jossa kunnilla on järjestämisvastuu, muutettaisiin. Parempi tie on muodostaa suurempia toiminnallisia yksiköitä, jotka pystyvät ja vastaamaan kunnolla koko palveluprosessista.

Lompakko lähellä, kulut kurissa

Ongelmallisen mallista Kekomäen mukaan tekee lompakon ja toimenpiteen välinen etäisyys. Mitä kauempana maksaja on, sitä huolettomammin rahaa käytetään. Siksi nykyinen malli, jossa palveluiden maksaja myös tuottaa niitä, pitää kulut paremmin kurissa kuin esimerkiksi Euroopassa tyypillinen vakuutusperustainen malli.

Piirinjohtaja Pertti Palomäki Pohjois-Karjalasta muistuttaa, että Suomessa ei ole pakko tehdä samoja virheitä kuin muissa vakuutusrahoituksella toimivissa maissa on tehty. Palomäen mukaan mallia kannattaisi testata.

Kekomäki pelkää myös paikallisdemokratian katoamista. Helsingissä toimitaan eri tavalla kuin Heinävedellä, joten räätälöinnin pitää olla mahdollista.

Huuhtanen sanoo, että lompakkoa voi valvoa, kun sitä käyttää Kelan 29 alueellista vakuutuspiiriä.

– Siellä on paikallista osaamista terveyspalvelujen ulkopuoliselta alueelta. Mitä tulee alueelliseen demokratiaan, niin mallissa kunnasta tulee kuntalaisen edusmies suhteessa terveysrahastoon. Tällä hetkellä kuntalaiset ajattelevat, että heillä on vastassaan kunnan hallinto, joka tekee epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

Viisi miljoonaa ei ole paljon

Yhden luukun Kela-malli oli esillä jo neljä vuotta sitten, mutta silloin se sai ”hyytävän vastaanoton”.

Huuhtanen sanoo, että Paras-hanke ja tuleva terveydenhuoltolaki eivät suomalaisen terveydenhuollon rahoitusongelmaa ratkaise.

– Onhan se vähän outoa, että meitä on vain reilut viisi miljoonaa, emmekä saa tehtyä toimivaa kokonaisuutta. Pelkästään palvelurakenteita korjaamalla muutetaan vain huonoa asentoa, ei vaihdeta sitä, vaikka pitäisi.

Ongelmat eivät katoa, jos vakuutusyksikkönä säilyy kunta. Palomäki huomauttaa, että uudessa terveydenhuoltolaissa ei puututa rahoitukseen, kuntien autonomiaan ja Kelan asemaan.

Jos terveydenhuoltolaki menee eduskunnassa ensi keväänä läpi, Martti Kekomäki voi käynnistää tyhmyyskarenssikellon.

– Nykyistä monikanavarahoitusta ei missään tapauksessa pitäisi sementoida lailla kahlitsemaan suomalaista terveydenhuoltoa seuraavaksi viideksitoista vuodeksi. Luotan rehellisenä pohjalaisena pitämääni peruspalveluministeri Paula Risikkoon (kok.), että hän ei tuo lakia eduskuntaan, vaikka se hallitusohjelmaan kuuluukin.

Lähetä

Tulosta

Jaa