Mediuutiset



Taysin DBS-yksikkö keskittyy

Aivojen syvien osien sähköinen stimulaatio auttaa psykiatrisia potilaita.

Tampereen ylipistollinen sairaala perustaa Deep Brain Stimulation -yksikön, joka pyrkii profiloitumaan psykiatristen potilaiden hoitoon. Yksikkö operoi ensimmäiset neurologiset potilaat ehkä jo elokuun aikana. Psykiatrisia potilaita aletaan hoitaa loppuvuodesta.

– Menetelmä näyttää lupaavalta. Luin juuri, että kollegoilla Kanadassa on 25 potilaan sarja operoituja depressiopotilaita, sanoo Taysin neuro- ja vanhuspsykiatrian ylilääkäri Hanna-Mari Alanen.

Kyseessä on Toronton yliopistossa toimiva Andreas M. Lozanon tutkimusryhmä, joka julkaisi ensimmäisen aihetta käsittelevän artikkelin Helen S. Maybergin johdolla vuonna 2005.

Ryhmällä on työn työn alla uusi julkaisu. Ennakkotietojen mukaan 60 prosenttia operoiduista depressiopotilaista sai yli 50 prosentin korjaantuvuuden Hamiltonin depressiotestissä.

Suomessa aivojen syvien osien sähköistä stimulaatiota ei vielä ole käytetty psykiatrisiin potilaisiin. Koko maailmassa menetelmällä on hoidettu alle sataa psykiatrista potilasta.

Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevalvontavirasto FDA myönsi helmikuussa terapioita ja muun muassa DBS-stimulaattoreita kehittävälle Medtronic-yhtiölle luvan hoidon kaupalliseen käyttöön pakko-oireiseen häiriöön (OCD). Hoitoresistenttiä depressiota menetelmällä on hoidettu vasta tutkimuksissa.

Masennus voi hellittää heti

Taysin neurokirurgi Kai Lehtimäki on tutustunut menetelmään muun muassa Yhdysvalloissa Cleveland Foundation Clinicin psykiatrin Donald Malonen opastuksella. Clevelandissa ollaan ehkä pisimmällä masennuksen hoidossa tällä menetelmällä.

Brownin yliopisto aloitti DBS-hoidot OCD-potilaille vuonna 2000. Vuotta myöhemmin työryhmään liittynyt Cleveland Clinic -sairaalan neurokirurgi Ali Rezai kertoo, että he huomasivat nopeasti muutoksen potilaiden mielialassa. Sen jälkeen tuntui luonnolliselta kokeilla hoitoa depressiopotilaillekin.

54-vuotias Diane Hire oli ryhmän ensimmäisiä masennuspotilaita. Hän oli sairastanut kymmenen vuotta vaikeaa masennusta, johon lääke- ja sähköhoidot eivät olleet auttaneet.

Hire kertoi mielensä kirkastuneen välittömästi, kun Kun Rezai käänsi virran stimulaattoriin leikkaushuoneessa. Viikkoa myöhemmin Hire aloitti laitteen kanssa uuden elämän kotonaan.

Aina vaikutus ei näy yhtä nopeasti, ja joka tapauksessa täyden hoitovasteen syntyminen vie viikkoja tai kuukausia.

Hire kertoi kokemuksistaan DBS-tutkimusta rahoittavan Dana-säätiön konferenssissa viime vuonna.

– Nyt herään joka aamu onnellisena siitä, että olen elossa. En ole uusi tai muuttunut ihminen. Olen se joka olin, Hire sanoi.

Rezaita ja Hirea haastatteli Dana-säätiön verkkojulkaisu.

Tays tutkii kaikki DBS-potilaat psykiatrisesti

Lehtimäkeä hämmästyttää, miten nopeasti hoito voi auttaa masennuspotilaita. Alanen ei ole niin yllättynyt. Pitkäniemen sairaalassa on viimeiset 15 vuotta käytetty paljon perinteistä sähköhoitoa.

– Sähköhoidonkin teho psykoottisessa depressiossa on aika dramaattista. Niillä, joita hoito auttaa, teho on nähtävissä jo muutaman hoitokerran jälkeen, Alanen sanoo.

Alanen ei pidä paluuta aivoihin kajoamiseen suurena kynnyksenä psykiatriassa. Hän toteaa, että kyllä sähköhoidollakin aivoissa tietyssä mielessä käydään. Pitkäniemessä on hoidettu pitkään myös aivovammojen jälkitiloja, joten siinäkin mielessä kallon sisälle meneminen on tuttua.

– Mutta on kyllä mielenkiintoista nähdä uuden hoidon tuloksia potilaan kannalta ja tutkimustuloksia.

Tays toimii sikäli eri tavalla kuin muut DBS-hoitoa antavat yksiköt, että myös neurologiset potilaat tutkitaan psykiatrisesti.

Psykiatrisille potilaille hoitoa annetaan pakko-oireiseen häiriöön ja hoitoresistenttiin masennukseen.

– Potilaiden valintaan kiinnitetään suurta huomiota. Mukana ei saa olla muuta komorbiditeettia, ei persoonallisuushäiriötä tai vaikeaa alkoholismia, sanoo Alanen.

Potilaita seurataan hyvin tarkasti ennen operaatiota ja vuosi sen jälkeen. Myöhemminkin hoitoyhteys säilyy tiiviinä.

– Psykiatrit kertoivat San Franciscon konferenssissa, että potilaisiin tulee loppuelämän mittainen hoitosuhde, sanoo Lehtimäki.

Jo laitteen säätöjä koskevia puheluita tulee potilailta säännöllisesti.

Aivonosien tuhoamisesta toiminnan säätämiseen

Neurokirurgi Timo Tähtinen on aikoinaan seurannut jo, kun suomalaisen stereotaktisen neurokirurgian uranuurtaja Lauri V. Laitinen teki elektrodeilla leesioita aivoihin.

– Nyt tuntuu, että olemme kehityksen huipulla. Päästään säätämään aivojen toimintaa sen sijaan että vain tuhotaan tai poistetaan sieltä jotain, sanoo Tähtinen.

DBS-yksikköä ajanut Taysin neurokirurgian klinikan ylilääkäri Juha Öhman on ollut pitkään innostunut uudesta hoidosta.

– Jos kaikki menee nappiin, voimme kokeilla hoitoa potilaaseen ensi kertaa jo tämän vuoden lopulla, Öhman sanoi Mediuutisille kaksi vuotta sitten.

Rahoituksen järjestyminen, laitteiden hankinta ja hoitoprosessin hiominen on kuitenkin vienyt aikaa.

Öhman, Alanen ja Lehtimäki korostavat, että Tays haluaa tehdä kaiken viimeisen päälle. Siksi yksityiskohtien hiomisesta ei tingitä.

Lehtimäki arvioi, että Tampereella operoidaan muutamia kymmeniä potilaita vuodessa, kun DBS-yksikkö pääsee vauhtiin.

– Parkinson-potilaiden DBS-hoito on vakiintunut Helsinkiin ja Ouluun. Jatkossa hoidamme tietenkin omat potilaamme. Epilepsiaa ja psykiatrisia potilaita ei vielä hoideta tällä tavalla Suomessa ollenkaan. Tällainen voisi keskittyä Tampereelle, pohtii Lehtimäki.

Reima Kangas
Sivu: 4 / 1