SYNNYTYKSET

Synnytysten keskittyminen kiihtyy – jättiläinen sulkee ovensa Helsingissä

  • 13.10. 09:07

Tiina Aisla

Kuva: Karoliina Vuorenmäki

Suomen suurin synnytyssairaala, Kätilöopiston sairaala Helsingissä, sulkee ensi viikolla ovensa synnyttäjiltä rakennuksen homevaurioiden vuoksi.

Toimintoja on siirretty pikavauhtia Naistenklinikalle ja Espooseen sen jälkeen, kun Hus päätti keväällä sairaalan sulkemisesta.

Uudistetulla Naistenklinikalla synnytyshuoneita on remontin jälkeen 22. Espoossa synnytystoiminta siirtyy ensi vuoden alussa Jorvista Espoon sairaalaan täysin uusiin tiloihin.

Kätilöopiston naistentautien poliklinikalle ei ole vielä löytynyt uutta sijoituspaikkaa. Se jatkaa toimintaansa joulukuun loppuun Kätilöopistolla.

– Meillä on suuri poliklinikka, ja sille on tietysti vaikea löytää oikeanlaisia, sopivia tiloja. Uskoisin, että tila-asia ratkeaa kuitenkin muutaman viikon sisään, muotoilee osastonylilääkäri, professori Oskari Heikinheimo.

Viime vuonna poliklinikkakäyntejä oli Heikinheimon arvion mukaan noin 20 000.

 

Sairaalan muuttoaikataulu on ollut tiukka – aikaa toimintojen siirtämiselle on ollut puolisen vuotta.

Muutto ja toiminnan siirtäminen eivät sinällään ole uusia asioita Kätilöopistolla. Kun Naistenklinikan remontti alkoi vuonna 2013, suurin osa synnyttäjistä siirrettiin Kätilöopistolle.

– Synnyttäjien määrä nousi täällä yli 8 000:een. Kaikki meni todella hyvin, muistelee synnytystoiminnan osastonhoitaja Tuija Tuominen.

Samaa sanoo Heikinheimo.

– Menee varmasti jälleen aikansa, että saamme prosessit toimimaan, mutta ei ole epäilystäkään, ettemmekö onnistuisi siinä nytkin.

Lääkäreitä Kätilöopistolla työskenteli Naistenklinikan väistön aikana nelisenkymmentä. Nyt naistentautien poliklinikalle on jäänyt 15 lääkäriä.

Hoitajia pelkästään synnytyspuolella on ollut 150 Naistenklinikan remontin loputtua.

 

Kätilöopiston synnytysosastolla kuuluu kaiuttimista tuuttaava merkkiääni.

– Nyt lapsi syntyy, kuiskaa osastonhoitaja Tuominen.

Muutaman minuutin kuluttua kuuluu tuoreen pääkaupunkiseutulaisen vaimea parkaisu.

Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä on syntynyt yli 300 000 lasta sen jälkeen, kun sairaala avautui vuonna 1960.

Viime vuonna Hus esitteli tulevaisuuden sairaalavisioitaan. Jos ne toteutuvat, vuonna 2030 pääkaupunkiseudulla olisi vain kaksi synnytysyksikköä, Naistenklinikka ja Jorvi.

Kätilöopiston homevaurioiden paljastuminen joudutti osaltaan näitä suunnitelmia.

Heikinheimon mukaan alkuperäinen suunnitelma oli, että Jorvin sairaalan synnytykset olisivat siirtyneet Jorvin remontin ajaksi Kätilöopistoon.

– Nyt kävikin toisinpäin, sanoo Heikinheimo.

Husin kannalta ongelmallista on ollut myös se, että Kätilöopiston kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Nykyinen vuokrasopimus oli tehty vuoden 2019 loppuun.

Heikinheimon mukaan Hus on pyrkinyt eroon vuokrakiinteistöistä.

– Tämän kokoisen sairaalan vuokra ei tietenkään ole halpa.

 

Osastonhoitaja Tuija Tuominen ei usko, että suuret synnytysyksiköt vaarantavat synnytystoimintaa.

– Jos resurssit ovat riittävät, kaksi synnyttäjää yhtä kätilöä kohden, ja jos prosessit saadaan sujuviksi, niin synnyttäjän kannalta mikään ei muutu, sanoo Tuominen työpöytänsä takaa.

Hän on työskennellyt Kätilöopistolla vuodesta 1984. Hän oli myös perustamassa sairaalan kodinomaista Haikaranpesä-yksikköä vuonna 1998.

Haikaranpesän toiminta muuttui jo 2013, kun tilat piti käyttää Naistenklinikalta siirtyneille synnyttäjille.

– Haikaranpesän kaltaisen toiminnan Husissa korvaa jatkossa Naistenklinikalle ja Jorviin kehitetty matalan riskin synnyttäjän hoitopolku. Siihen kuuluu muun muassa Helsingin Töölöön tässä kuussa avattu perhepesähotelli, Tuominen sanoo.

Jokaisen Tuomisen osastojen työntekijän on kanssa käyty loppukeskustelu. Jokaiselle 85:stä on myös löytynyt töitä, sijaisillekin.

Tuominen sanoo lakkauttamispäätöksen olleen yllätys, mutta oikea päätös. Lähtö ei ole silti helppo.

Tunteita tämä herättää.

Hän on juuri siivonnut työpöydältään paperinenäliinat.

– Tunteita tämä herättää. Tämä sairaala on ollut Suomenkin mittapuulla eräänlainen kätilöiden kotipesä.

Henkilökunnan perehdyttäminen on haaste

Kokemusta synnytysten keskittämisestä päivystysasetuksen myötä on saatu jo monella paikkakunnalla Suomessa.

Salon seudun synnytykset siirtyivät Tyksiin Turkuun joulukuussa 2015. Jo aiemmin kaikki riskisynnyttäjät oli ohjattu Turkuun.

Salossa synnytysten määrä jäi vuonna 2015 himpun alle 600:n, reilusti alle päivystysasetuksen linjaaman yli tuhannen synnytyksen vuodessa.

– Kaiken kaikkiaan synnytysten siirtyminen onnistui hyvin, mutta siitä opittiin kaksi asiaa, sanoo ylilääkäri ja professori, toimialuejohtaja Seija Grénman Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Naistenklinikalta.

Ensimmäinen oli ammattilaisten perehdyttäminen uuteen toimintaan.

– Meillä yliopistosairaalassa opiskelijoiden perehdytys on arkipäivää, mutta on aivan eri asia perehdyttää ammattilaista niin, että hän kokee olevansa tasavertainen.

Salon hoitohenkilökunta siirtyi Tyksiin vaiheittain.

– Jokaiselle työntekijälle annettiin aluksi viideksi ensimmäiseksi päiväksi oma tutor, joka perehdytti kädestä pitäen käytännön asioihin. Myöskään potilasvastuuta ei annettu heti.

Toinen opittu asia liittyi tiedottamiseen ja potilasvirtojen ohjaamiseen. Vaikka synnytykset siirrettiin, äitiyspoliklinikkatoiminta jäi Saloon.

– Aluksi kävi niin, että Tyksin äitiyspolin kävijämäärä lisääntyi ja Salon väheni. Nyt tilanne on onneksi tasoittunut, Grénman sanoo.

Hänen mielestään väestölle ja avoterveydenhuollolle suunnattuun tiedotukseen ei voi satsata liikaa.

Tyksin Naistenklinikalla oli viime vuonna 4 275 synnytystä.

– Isompi yksikkö lisää potilasturvallisuutta, mutta pitkät välimatkat lisäävät riskejä ja edellyttävät ongelmien ennakointia. Ne eivät kuitenkaan ole ongelma Varsinais-Suomessa, arvioi Grénman.

 

Kätilöopiston kerroksissa alkaa hiljentyä. Haikaranpesän käytäviltä on monen muun yksikön tavoin sammutettu jo valot.

Huoneisiin on koottu tuoleja, sohvia, potilasmonitoreja ja mustia muuttolaatikoita.

Synnytyshuoneessa numero kolme palaa valo. Siellä puhdistetaan sairaalan taulukokoelmaa.

Isossa sairaalassa on myös loputtomasti irtaimistoa, jonka kohtalosta pitää päättää.

– Ihan niin kuin kotonakin, aina löytyy kaappi, joka on täynnä tavaraa. Sitten ihmetellään, mitä näille tehdään, naurahtaa Tuominen.

Homevaurioista kärsivän sairaalan tavaroiden uudelleensijoitus ei ole yksinkertaista. Joka ikinen uusiokäyttöön tuleva tavara tulee puhdistaa. Jopa taulut.

– Nämä päätyvät joko Naistenklinikalle tai Jorviin, sanoo taidekonservaattori Nina Robbins, joka puhdistaa työtä synnytysvalon alla

Sairaalan muuton organisoinnista vastaava apulaisosastonhoitaja Ville Tuppurainen huomauttaa, että kaikelle pitää olla lupa.

Isoin haaste on ollut miettiä, mihin arkistoidaan sairaalan paperiset asiakirjat, joita on tuhansia kiloja.

– Paperia ei puhdisteta, joten se pitää pakata ilmatiiviisiin muovilaatikoihin, Tuppurainen selittää.

 

Viimeiset synnyttäjät otetaan Kätilöopistolle ensi viikon keskiviikkona. Lauantaina 21. lokakuuta sulkeutuu viimeinen lapsivuodeosasto.

Tuomisen mukaan suurin haaste on se, miten tieto sairaalan muutosta saadaan perille kaikille asiakkaille.

– Mitä jos joku yrittää tulla tänne vielä jouluaattona? Se pitäisi pystyä estämään.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
GSK (GlaxoSmithKline)

Asiantuntijalääkäriä (Medical Advisor)

GSK (GlaxoSmithKline) on tiedelähtöinen, globaali terveydenhuoltoalan yritys. Tutkimme ja valmistamme innovatiivisia lääkkeitä, rokotteita ja itsehoitovalmisteita, joiden avulla autamme ihmisiä elämään terveempinä pidempään. Maailmanlaajuisesti meitä on noin 100 000 ja toimimme 115 eri maassa. Suomessa meitä on noin 130 ja toimistomme sijaitsee Espoon Isossa Omenassa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.