AIVOTUTKIMUS

Suomalaistutkijatkin löysivät aivojen imusuonet - ja saivat perinpohjaisempaa tietoa

  • 16.6.2015 14:26

Minna Pihlava

Skemaattinen kuva Aleksanteri Aspelundin ja kollaboraattoreiden löytämästä aivoja ympäröivästä ennennäkemättömästä imusuoniverkostosta. (A) Ennen löydöstä tiedettiin, että nenän limakalvojen imusuonet toimivat aivo-selkäydinnesteen ulosvirtausreitteinä, mutta ei tiedetty että imusuoniverkosto ulottuu aivoihin asti. (B-C) Uudet tulokset osoittivat, että uudet aivokalvojen imusuonet toimivat keskeisessä asemassa aivojen kudosnesteen, valkuaisaineiden sekä aivo-selkäydinnesteen ulosvirtauksessa. | Kuva: Aleksanteri Aspelund et al

Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijat julkaisivat tutkimustuloksia aivoissa sijaitsevista imusuonista Journal of Experimental Medicine -lehdessä vain pari viikkoa myöhemmin kuin Virginia School of Medicinen tutkijat saivat julki omat tuloksensa Nature-lehdessä.

Päähavainto on sama: toisin kuin kaikissa anatomian ja kudosopin oppikirjoissa uskotaan, imusuonia on myös aivojen yhteydessä.

– Tässä on näköjään käynyt sillä tavalla, että suhteellisen samaan aikaan on kahdessa paikassa keksitty sama asia, sanoo akatemiaprofessori Kari Alitalo.

Alitalon mukaan Virginia School of Medicinen tutkijat eivät löytäneet kaikkia Alitalon ryhmän löytämiä suonia. Nature-lehden julkaisu kuvaa lähinnä aivojen yläosissa olevia imusuonia. Suomalaisten johtamassa tutkimuksessa lääketieteen opiskelijat Aleksanteri Aspelund ja Salli Antila kehittivät kuvantamistekniikoita, joilla pystyttiin tutkimaan imusuonet myös kallon pohjaosista.

Lääketieteen opiskelijat Aleksanteri Aspelund (vas.) ja Salli Antila kehittivät kuvantamismenetelmiä, joiden avulla päästiin tutkimaan aivojen alaosien imusuonistoa. | Kuva: Riikka Kivelä

Lisäksi Alitalon ryhmällä oli käytössään geneettiset muokattuja hiiriä, joilta puuttui aivojen imusuonet.

– Pystyimme päättelemään niiden funktioista vähän enemmän, Alitalo kertoo.

Nyt tutkijoita kiinnostaa imusuonten toiminta sairauksissa. Meneillään on pohdinta jatkotutkimusaiheista.

– Tässä on usempi suunta, mihin lähteä.

Mahdollisia aihepiirejä ovat esimerkiksi aivovammat, aivoinfarktit ja Alzheimerin tauti.

Alzheimerin tautiin liittyvän tutkimuksen aloittamista puoltaisi japanislaistutkimuksen tulokset.

Japanilaistutkijat ovat raportoineet Alzheimerin tautiin liittyvistä proteiinikertymistä kaulan syvissä imusolmukkeissa. On mahdollista, että nämä suonet kuljettavat samoja proteiineja aivoista asti.

– Herää kaikenlaisia kysymyksiä, voisiko sitä kautta vaikuttaa proteiinien kertymiseen aivoihin, Alitalo sanoo.

Nopeudesta opiksi

Julkaisun aiemmin ulos saaneet Virginia School of Medicinen tutkijat eivät olleet Kari Alitalolle tuttuja ennestään.

Tutkijoiden alkuperäinen kuva kahdesta aivokalvon imusuonesta (punainen), joka kulkee aivokalvon verisuonia (vihreä) pitkin.

– Muistutin nuoria opiskelijoita, että tämä on nykyään globaalia kilpailua. Varoitin heitä kuukausista, jolloin ei yhtäkkiä tehdä tutkimusta.

Aikataulut kulkivat amerikkalaisten kanssa hyvin lähekkäin. Ryhmät olivat lähettäneet artikkelit lehdille kuukauden välein. Alitalon ryhmän julkaisu hyväksyttiin pari päivää sen jälkeen, kun Naturen artikkeli oli tullut julki.

– Toivottavasti tämä oli hyvä opetus nuorille, hän tuumaa.

Alitalo ei haikaillut tulosten julkaisua Nature-lehdessä. Hänestä artikkelin julkaissut Journal of Experimental Medicine on sopiva paikka sille. Hän on viimeisen puolentoista vuoden aikana ollut mukana julkaisemassa kolme artikkelia, joissa kumotaan Nature-lehdessä julkaistuja tuloksia.

– Jos heillä onkin tavoitteet korkealla, myös epäonnistumisprosentti on korkeampi kuin muualla, hän sanoo.

Joko tutustuit? Mediuutisten sisältö ja tiedeuutisia osoitteessa Summa.mediuutiset.fi

-------

TILAA Mediuutisten viikottainen uutiskirje tästä.

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
HUS

Erikoislääkäri määräaikaiseen viransijaisuuteen

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

HUS

Erikoislääkäri vakinaiseen virkaan

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta

HUS

Erikoistuva lääkäri

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

KIPUPOLIKLINIKAN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Olemme vireä ja aktiivinen, hyvät koulutus- ja työnohjausmahdollisuudet tarjoava työnantaja. Sairaalassamme on mahdollisuudet monipuoliseen lääkärintyöhön sekä tutkimukseen.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.