Suolistosairaus syö laatua elämästä

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavien potilaiden elämänlaatuun vaikutti eniten taudin aktiivisuus, mutta myös lisäsairaudet ja ikääntyminen ennustivat huonompia elämänlaatupistemääriä. Tämä ilmeni LL Johanna Haapamäen väitöstutkimuksesta Terveyteen liittyvä elämänlaatu, oireet ja sairastavuus tulehduksellisissa suolistosairauksissa.

Vastikään diagnoosin saaneiden ja leikkauksen läpikäyneiden potilaiden pistemäärät olivat keskimääräistä huonompia ja tautispesifisellä mittarilla mitattu elämänlaatu oli naisilla merkittävästi alhaisempi kuin miehillä. Tulehduksellista suolistosairautta sairastavien elämänlaatu oli verrokkiryhmää huonompi.

Sidekudostautien, kroonisten keuhkosairauksien, pernisiöösin anemian ja sepelvaltimotaudin esiintyvyys oli merkittävästi lisääntynyt tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla verrattuna ikä- ja sukupuolivakioituun verrokkiryhmään. Sepelvaltimotaudin riski oli suurentunut selvimmin naispuolisilla potilailla.

Tulehduksellinen suolistosairaus heikentää elämänlaatua

Aktiivista tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla oli useammin myös jokin muu erityiskorvausoikeus ja lisäsairaudet huononsivat sekä yleistä että tautispesifistä elämänlaatua. Tulehduksellista suolistosairautta sairastavien elämänlaatu on verrokkiväestöä huonompi. Terveyteen liittyvään elämänlaatuun vaikuttavien tekijöiden tunteminen auttaa tunnistamaan erityistä tukea tarvitsevat potilaat.

Haapamäen tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tulehduksellista suolistosairautta sairastavien potilaiden elämänlaatua sekä yleisellä (15D) että tautispesifisellä (Inflammatory Bowel Disease Questionnaire, IBDQ) elämänlaatumittarilla. Tutkimuspotilaat kerättiin Kelan erityiskorvausrekisteristä ja potilasyhdistyksen jäsenrekisteristä. Potilaiden elämänlaatua verrattiin ikä- ja sukupuolivakioituun verrokkiväestöön ja oireiden yleisyyttä ja hoidon järjestelyä muualta Euroopasta aiemmin saatuihin tuloksiin.

Kelan erityiskorvattavuusrekisteristä saatiin tiedot potilaille ja heidän verrokeilleen myönnetyistä erityiskorvausoikeuksista. Tutkimuksen kyselykaavake postitettiin 5 342:lle täysi-ikäiselle tulehduksellista suolistosairautta sairastavalle henkilölle. Vastausprosentti oli 57. Tutkittavista 37 prosenttia kertoi kärsivänsä viikoittain tulehdukselliseen suolistosairauteen liittyvistä oireista ja 14 prosentilla oireet vaikuttivat huomattavasti myös työkykyyn. Siitä huolimatta tyytyväisyys nykyiseen hoitoon oli suurempaa kuin aiemmassa eurooppalaisessa tutkimuksessa.

Elämänlaatu on hoidon vaikuttavuuden mittari

Terveyteen liittyvä elämänlaatu on tärkeä hoidon vaikuttavuuden mittari hoitotutkimuksissa ja terveyspoliittisissa päätöksissä. Terveyteen liittyvää elämänlaatua voidaan tutkia yleisillä tai tautispesifisillä elämänlaatumittareilla.

Yleiset mittarit sopivat elämänlaadun vertailuun eri väestö- ja sairausryhmien välillä, mutta niiden antama kokonaiskäsitys tietyn sairauden vaikutuksesta yksilöön on usein rajallinen. Tautispesifiset mittarit on kehitetty antamaan tietoa tilan ja elämänlaadun vaihtelusta tietyssä sairaudessa.

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kroonisia sairauksia, joihin usein liittyy ajoittaisia pahenemisvaiheita. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu tulehduksellisten suolistosairauksien huonontavan elämänlaatua etenkin sairauden ollessa aktiivinen. Tutkimustieto muista elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä ja potilaiden muusta sairastavuudesta on osin ristiriitaista ja puutteellista.

Lähetä

Tulosta

Jaa