STM:ltä miljoonia terveyshankkeisiin

Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa ensi vuonna miljoonia euroja terveyden edistämiseen. Hankkeiden kirjo on valtava ja vaihtelee ruokatottumusten kehittämisestä väkivallan ehkäisyyn.

Valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan hankkeisiin annetaan lähes neljä miljoonaa euroa. Lopullinen jaettava summa päätetään tämän kuun aikana budjettiriihessä.

Vuodeksi kerrallaan myönnettävistä määrärahoista kamppailee 185 hakemusta. Viime vuonna hyväksyttiin kahdeksan uutta hanketta, eli vain muutama prosentti hakijoista. Kaikkiaan hankkeita on meneillään 55.

Kustannusvaikuttavuudesta harvoin tietoa

Useimpien toteutuneiden hankkeiden kohdalla ei ole tarkkaa tietoa niiden kustannusvaikuttavuudesta.

– Tästä ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että ne eivät ole kustannusvaikuttavia, sanoo Itä-Suomen yliopiston terveystaloustieteen professori Hannu Valtonen.

Hän muistuttaa, että useiden arvioiden mukaan terveydenhuollossa tehdyistä toimenpiteistä 30–40 prosenttia on tarpeettomia.

STM jakaa määrärahat terveyden edistämisen hankkeisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksen pohjalta.

– Hakemusten käsittelyvaiheessa arvioimme hankkeita selkeiden kriteerien mukaan, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Nella Savolainen.

Hankkeiden tulee olla aikataulutettuja, realistisia ja mitattavia. Hoitoa ja kuntoutusta kehittäviä hankkeita ei tueta.

Tarvittaessa THL käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita hankkeiden arvioimiseen.

Omat arvio realistisia

Vaikka viisi miljoonaa euroa on terveydenhuollon rahoissa mitätön summa, sillä voidaan saada paljon aikaan. Esimerkiksi erittäin kustannusvaikuttavan HPV-rokotteen vuosittainen kustannus niin sanotun catch-up-vaiheen jälkeen olisi kaksi miljoonaa euroa.

Terveyttä edistävien hankkeiden tehon mittaaminen voi olla vaikeaa. Jos kyse on esimerkiksi valistuksesta, hyödyt saattavat toteutua vasta vuosikymmenten kuluttua.

Muitakin ongelmia on. Projekti voi olla tavoitteisiinsa nähden onnistunut, mutta ei kustannusvaikuttava.

– Usein ei esimerkiksi mietitä, mikä on kontrolliryhmä ja mitkä ovat toiminnan seurauksia. Tarkemman arvioinnin tekeminen voi olla hyvin hankalaa, Hannu Valtonen sanoo.

Hankkeen päättyessä rahoitusta saanut taho arvioi itse, kuinka hyvin hanke meni suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Savolaisen mukaan arviot ovat vaikuttaneet realistisilta ja niistä on noussut esiin sekä hyvin että heikommin onnistuneita osioita.

– Aina hankkeet eivät pääse tavoitteisiinsa, mutta näistäkin voidaan oppia. Joistakin hankkeista teemme syvällisempiä arvioita. Lisäksi teemme pistokokeina tilintarkastuskäyntejä. Mitään arveluttavaa emme ole tähän mennessä löytäneet, Savolainen sanoo.

Lähetä

Tulosta