Sairaanhoitopiirit

Sote-uudistus poikii megaluokan ICT-fuusion – hallituksen aie keskittää maakuntien ICT-palveluja herättää pelkoja

  • 21.4. 10:12

Elina Heino

Kuva: Colourbox

Sairaanhoitopiirien tietohallintojohtajat odottavat pelonsekaisin tuntein mullistusta, jota hallitus suunnittelee maakuntien tieto- ja viestintäteknisiin tarpeisiin eli ICT-palveluihin.

Tämä kävi ilmi Mediuutisten kyselyssä, johon otti osaa puolet piirien tietohallintojohtajista.

– Muutos on valtava, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Veijo Romppainen.

Megaluokan ICT-fuusio, luonnehtii Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tietohallinnosta vastaava tulosaluejohtaja Petri Pekkala.

Suomeen on tekeillä kansallinen ICT-palvelukeskus tuottamaan ja kilpailuttamaan yhdeltä luukulta sellaiset tietotekniset palvelut, joita kaikki maakunnat ja toimialat tarvitsevat. Näin halutaan luoda palveluihin yhtenäisyyttä ja säästää kustannuksissa.

ICT-palvelukeskukseen on tarkoitus perustaa tytäryhtiö, työnimeltään sote-ICT-kehitysyhtiö. Se keskittyy erityisesti sosiaali- ja terveyspuolen tietotekniikkaan ja yrittää ratkaista sen ongelman, että uudet sähköiset sote-palvelut kehittyvät eri puolilla maata hälyttävän eri tahtiin.

Näin ministeriö vastaa ICT-huoliin

Sosiaali- ja terveysministeriön tietohallintoneuvos Maritta Korhonen on ollut alusta asti mukana kätilöimässä tulevaa ICT-palvelukeskusta ja sen tytäryhtiötä sote-ICT-kehitysyhtiötä.

Korhonen kommentoi niihin liittyviä käsityksiä ja pelkoja.

Millaisiin väärinkäsityksiin olet törmännyt?

– Aika usein luullaan, että kaikki maakuntien ICT siirretään kansalliseen palvelukeskukseen eikä kukaan muu enää saa tuottaa ICT-palveluja. Näin ei ole. On asioita, jotka kannattaa hoitaa nimenomaan maakunnissa. Hallitus on linjannut vahvasti ekosysteemiajattelun puolesta.

Inhouse-yhtiöt eivät siis katoa minnekään. Se on tärkeää myös sote-palveluiden häiriöttömän jatkuvuuden varmistamiseksi.

Toinen väärinkäsitys on, että ICT-palvelut on keskitetty vuoteen 2019 mennessä. Oikeasti palvelutuotannon muutos etenee vaiheittain vuoteen 2025–2026 mennessä.

Kolmas perustavaa laatua oleva väärinkäsitys on se, että palvelukeskus rupeaa ohjaamaan maakuntia. Ohjaus tulee kuitenkin maakunnista, joita palvelukeskus ja kehittämisyhtiö nimensä mukaisesti palvelevat.

Mitä tehtäviä ICT-palvelukeskus saa?

– Siitä ei ole vielä tehty päätöstä. Ne tulevat todennäköisesti olemaan kaikkien maakuntien toimialasta riippumatta tarvitsemia palveluja, kuten yhteinen digitaalinen työalusta. Perusohjelmistoja, joita yhteisesti kilpailuttamalla saadaan kustannussäästöjä ja tehokkuutta.

Tietohallintojohtajat eivät halua maakunnille ICT-palvelujen käyttöpakkoa. Tuleeko se?

– Todennäköisesti tulee. Jos haetaan keskitettyjen palvelujen kautta tehokkuutta, siihen liittyy väistämättä käyttövelvoite.

Palvelujen keskittäminen näivettää ICT-alan kilpailun ja innovaatiot, ja hinnat pomppaavat ylös. Vai mitä?

– Huoli perustuu väärinkäsitykseen. Maakunnissa ei ole tarkoitus keskittää kaikkea ICT-toimintaa, vaan ainoastaan ne, joiden keskittämisestä on hyötyä.

Tämän pelon takana taitaa olla samanlaista muutosvastarintaa kuin aikoinaan sähköistä reseptiä kohtaan: sairaanhoitopiirien itsemääräämisoikeus katoaa! Ja kuinka kävi?

Pakotetaanko kaikki maakunnat Apottiin?

– Tämä ei liity mitenkään ICT-palvelukeskukseen eikä kehitysyhtiöön. Hallitus linjasi syyskuussa, että Suomessa tulee olemaan useampia kuin yksi potilastietojärjestelmä.

Ministeriö ei taida ymmärtää, miten kallis ja työläs näin ison muutoksen siirtymävaihe on.

– Tämä huolestuttaa kaikkia soten ICT-asiantuntijoita. Saammeko riittävät resurssit sote-digitalisaatioon riippuu siitä, minkä linjan hallitus ottaa alkuviikosta kehysriihessä.

Hallitus käsittelee ICT-uudistuksen rahoitusta maanantaina tai tiistaina kehysriihessä.

Palvelukeskuksen perustamispäätöksen valmistelut saadaan viittä vaille valmiiksi kesän aikana.

 

Tietohallintojohtajia kuumottaa epätietoisuus siitä, miten laajan tehtäväkirjon ICT-palvelukeskus saa ja onko maakuntien pakko käyttää sen palveluja.

– Keskitettyjen palvelujen käyttövelvoite on poistettava tekeillä olevasta laista, Hus-Tietohallinnon johtaja Pertti Mäkelä sanoo.

Vaatimus saa vahvaa kannatusta muilta tietohallintojohtajilta.

– Hankintarengas olisi tehokkaampi tapa kilpailuttaa palvelut, Carean tietohallintojohtaja Matti Ahola sanoo.

Liiketaloustieteellinen tutkimus on hänen mukaansa todistanut, että ICT-hankinnoista on syytä päättää siellä, missä on vastuu liiketoiminnasta, eli maakunnissa.

Tietohallintojohtajat pelkäävät, että ICT-palvelukeskuksesta tulee markkinahäirikkö ja soten tietoteknisen kehityksen jarru, vaikka tavoite on juuri päinvastainen.

– Liian suuri keskus ja moniportainen päätöksenteko näivettävät kehityksen, Länsi-Pohjan Mikko Päkkilä sanoo.

 

Maakuntien liikkumavara on soten ICT-tulevaisuuden suuri kysymysmerkki.

Kentällä valtion vahvistuva ohjaus herättää pelon ICT-päätösten keskittämisestä silloinkin, kun se on maakunnille haitaksi.

– Minua huolestuttaa, että meille pakotetaan esimerkiksi Apotti, Pohjois-Pohjanmaan Romppainen sanoo.

Hän ottaisi mieluummin asiakastietojärjestelmä UNA:n.

– Sen arkkitehtuuriin pääsisimme itse vaikuttamaan.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankkiminen ei sovi perustettavalle ICT-palvelukeskukselle, varoittaa myös Pirkanmaan Antti Jokela.

– Luontevin hankintaosapuoli tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmille ovat nykyiset kuntien ja kuntayhtymien inhouse-yhtiöt, ei ICT-palvelukeskus, Eksoten Toni Suihko sanoo.

 

Kentällä on huoli ICT-tarpeita nyt hoitavien inhouse-yhtiöiden ja sairaanhoitopiirien omien hyvin toimivien ICT-palveluiden kohtalosta.

Tyksin erva-alueella inhouse-yhtiö Medbit Oy hoitaa nyt sairaanhoitopiirien ja useiden terveyskeskusten palvelut ja voisi jatkossa hoitaa koko alueen sote-ICT:n, jos Varsinais-Suomen Yrjö Koivusalolta kysytään.

– ICT-palveluja ei kannata keskittää ja yhdenmukaistaa siltä osin kuin ne toimivat hyvin, hän sanoo.

Myöskään Uusimaa ei kaipaa laajoja kansallisia palveluja.

– Käyttäjämäärät Uudenmaan maakunnassa ovat niin suuria, että ICT-palvelujen valtakunnallinen keskittäminen ei toisi juurikaan lisähyötyjä, Husin Pertti Mäkelä sanoo.

 

Millaisen roolin tietohallintojohtajat soisivat kansalliselle ICT-palvelukeskukselle?

– Se voisi tukea alueellisia inhouse-yhtöitä laajojen ICT-kilpailutusten tekemisessä, Suihko sanoo.

Roolia on tarjolla myös sote-asiakkaan valinnanvapauden toteuttamisessa.

– Palvelukeskus voisi standardoida valinnanvapauden vaatimaa kansallista sote-tietoa ja tiedonsiirtoa. Siitä ollaan vielä kaukana! Essoten tietohallintojohtaja Merja Ikäheimonen sanoo.

.

Juttu on julkaistu tänään ilmestyneessä Mediuutisissa 16/2017. Koko lehti on luettavissa Mediuutisten Summa-palvelussa. Siellä on myös näköislehti, juttuarkisto ja uutisia, joita ei julkaista Mediuutisten muissa kanavissa. Lehden tilaajilla on maksuton lukuoikeus.

Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

Uusin lehti

Tapahtumat

Millainen itseluottamus johtaa menestykseen? Miten kampitan muutoksen aiheuttamat työhyvinvointihaasteet? Tapahtumassa kuulet mielenkiintoisia case-esimerkkejä johtajien muutosmatkoista sekä opit tuntemaan itsesi.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

PÄÄTOIMITTAJALTA

Hoidon tasa-arvosta on iso huoli

Moni tasa-arvon ongelmista kietoutuu potilaiden heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan tai osattomuuteen yhteiskunnassa, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 11.8. 10:28

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYDEN SAIRAANHOIDON LÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYSLÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

VASTAAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

TERVEYSTALO

JOHTAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Olemme Suomen suurin yksityinen lääkärikeskus-sairaala, joka tarjoaa monipuolisia terveyspalveluja ja on avoinna vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, 24/7. Työterveyshuollossa meillä on lähes 50 000 työterveyshuollon asiakasta. Kehitymme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakastarpeiden mukaisesti, muuttuvassa toimintaympäristössä. Terveystalo Kampissa on osaava ja uudistusmyönteinen henkilöstö.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.