SOTE-MENOT

Satsaako kuntasi sinuun riittävästi? – Kuntakohtaiset erot sote-menoissa per asukas ovat valtavia

  • 21.3. 11:20

Elina Heino

Kuva: THL tutkija Suvi Mäklin

Kunnat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin hyvin erilaisia summia per asukas.

Vuonna 2015 kunta käytti vähimmillään sote-kuluihin 2200 euroa asukkaalta, kun toinen ääripää oli lähes 5500 euroa per asukas, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Erot kuntien välillä olivat suurimmillaan peräti 2,5 kertaisia.

Kunnissa on eri ikäistä ja kuntoista väkeä eli erilainen tarve sote-palveluihin. Kun menot suhteutetaan tähän, kuntien välisten erojen vaihteluväli ei juuri kavennu mutta niiden järjestys listalla vaihtuu.

Eniten rahaa sote-palveluihin per asukas käytettiin vuonna 2015 Utsjoella ja Pelkosenniemessä, vähiten Kurikassa ja Säkylässä, kun palvelujen tarve huomioidaan.

THL teki nyt ensimmäistä kertää arvion soten tarvevakioiduista menoista kuntien lisäksi maakunnittain.

Maakunnista eniten rahaa sote-palvelujen järjestämiseen käytettiin Lapissa ja Pohjanmaalla ja vähiten Päijät-Hämeessä.

 

Laskelmissa käytetty tarvevakioitu meno saadaan jakamalla kuntien sote-menot kuntakohtaisella tarvekertoimella, joka perustuu tietoihin kunnan väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.

Luvuissa on huomioitu esimerkiksi kunnan työkyvyttömyyseläkkeensaajat.

Sairastavuus on arvioitu Kelan erityiskorvattavien lääkkeiden käytön perusteella.

Niistä on huomioitu yleisimpiä sairauksia, joiden on osoitettu olevan yhteydessä terveydenhuollon kustannuksiin: diabetes, epilepsia, psykoosit, reuma, keuhkoastma, Crohnin tauti, dementia, tietyt sydän- ja verisuonitaudit, neurologiset sairaudet ja syövät.

 

Mistä sijoitus THL:n kokoamalla listalla sitten kertoo?

Ei välttämättä mistään selvästä asiasta.

Tilastosta ei voi päätellä syytä, miksi kunta tai maakunta eroaa maan keskiarvosta.

Tilastotietojen perusteella ei voi myöskään tehdä päätelmiä alueiden yksityisten ja julkisten palvelujen käytöstä tai saatavuudesta.

Asukkaiden palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot voivat olla korkeat monesta eri syystä. Kunta voi olla tehoton – tai sillä voi olla varaa ja halua tuottaa muita kuntia korkeatasoisempia ja kalliimpia palveluja asukkailleen.

Keskimääräistä pienempien menojen taustalla voi olla sekin, että hoitoketjut toimivat hyvin, kertoo erikoistutkija Suvi Mäklin THL:n nettisivuilla julkaisemassaan power pointissa.

Toisaalta matalat menot voivat kertoa siitä, ettei kunta ohjaa sote-menoihin riittävästi rahaa ja asukkaiden palvelut eivät ole kohdallaan.

Mäklin kehottaa tarvevakioiduilta menoiltaan maan keskiarvosta merkittävästi poikkeavia kuntia tarkastelemaan tekijöitä, jotka voivat olla vaikuttamassa asiaan, esimerkkinä asiakastyytyväisyys ja sote-palvelujen tehokkuus ja riittävyys.

 

PÄÄTOIMITTAJALTA

Potilastietojärjestelmät kuumentavat tunteita

Kun koko Suomen terveydenhuoltojärjestelmä muuttuu, vaaditaan myös muutoksia helpottavia potilastietojärjestelmiä, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 21.4. 10:58

Uusin lehti

Tapahtumat

Tulehdukselliset suolistosairaudet koskettavat yhä usempia suomalaisia. Tule kuulemaan ja keskustelemaan hyvän hoidon vaikutuksesta IBD:tä sairastavan työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Potilastietojärjestelmät kuumentavat tunteita

Kun koko Suomen terveydenhuoltojärjestelmä muuttuu, vaaditaan myös muutoksia helpottavia potilastietojärjestelmiä, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 21.4. 10:58

TOIMITUKSELTA

Päivystyksen oikea nimi on ensiapu

Ehkä kynnys lähteä tai lähettää kiireiseltä kuulostavaan ensiapuun olisi korkeampi kuin päivystykseen, kirjoittaa toimittaja Minna Pihlava.

  • 12.4. 10:20

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Etelä-Karjalan keskussairaala

2 ERIKOISLÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa. Olemme savuton työpaikka.

Vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

OYS Oulun yliopistollinen sairaala

APULAISYLILÄÄKÄRIÄ virkaan urologian yksikköön

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on innovatiivinen ja dynaaminen terveyspalvelujen tuottaja. Alueen yli 400 000 asukasta palvelee noin 6800 terveydenhuollon ammattilaista. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason hoidon järjestämisestä koko Pohjois-Suomen väestölle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on savuton ja päihteetön työpaikka.

A-klinikkasäätiö

Osa-aikaista lääkäriä K-klinikalle Espooseen

A-klinikkasäätiö sr on vuonna 1955 perustettu suomalainen palveluntuottaja ja järjestö, joka tunnetaan päihdetyön erityisosaajana. Säätiön palveluissa työskentelee noin 700 ammattilaista. Yhteistyökuntia on yli sata ja liikevaihto on noin 45 miljoonaa euroa. Palvelutuotanto siirtyy vuoden 2017 aikana säätiön täysin omistamaan A-klinikka Oy:öön. Palvelujen laatu on sertifioitu ja asiakastyytyväisyys on korkea.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Teema: päihteet

Elina Heino

Sairaala on humalaisten tukiasema

Neljä lääkäriä kertoo, miten tekeillä oleva alkoholilain kokonaisuudistus heijastuu heidän työhönsä.

  • 21.4.