SOTE-MENOT

Satsaako kuntasi sinuun riittävästi? – Kuntakohtaiset erot sote-menoissa per asukas ovat valtavia

  • 21.3. 11:20

Elina Heino

Kuva: THL tutkija Suvi Mäklin

Kunnat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin hyvin erilaisia summia per asukas.

Vuonna 2015 kunta käytti vähimmillään sote-kuluihin 2200 euroa asukkaalta, kun toinen ääripää oli lähes 5500 euroa per asukas, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Erot kuntien välillä olivat suurimmillaan peräti 2,5 kertaisia.

Kunnissa on eri ikäistä ja kuntoista väkeä eli erilainen tarve sote-palveluihin. Kun menot suhteutetaan tähän, kuntien välisten erojen vaihteluväli ei juuri kavennu mutta niiden järjestys listalla vaihtuu.

Eniten rahaa sote-palveluihin per asukas käytettiin vuonna 2015 Utsjoella ja Pelkosenniemessä, vähiten Kurikassa ja Säkylässä, kun palvelujen tarve huomioidaan.

THL teki nyt ensimmäistä kertää arvion soten tarvevakioiduista menoista kuntien lisäksi maakunnittain.

Maakunnista eniten rahaa sote-palvelujen järjestämiseen käytettiin Lapissa ja Pohjanmaalla ja vähiten Päijät-Hämeessä.

 

Laskelmissa käytetty tarvevakioitu meno saadaan jakamalla kuntien sote-menot kuntakohtaisella tarvekertoimella, joka perustuu tietoihin kunnan väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.

Luvuissa on huomioitu esimerkiksi kunnan työkyvyttömyyseläkkeensaajat.

Sairastavuus on arvioitu Kelan erityiskorvattavien lääkkeiden käytön perusteella.

Niistä on huomioitu yleisimpiä sairauksia, joiden on osoitettu olevan yhteydessä terveydenhuollon kustannuksiin: diabetes, epilepsia, psykoosit, reuma, keuhkoastma, Crohnin tauti, dementia, tietyt sydän- ja verisuonitaudit, neurologiset sairaudet ja syövät.

 

Mistä sijoitus THL:n kokoamalla listalla sitten kertoo?

Ei välttämättä mistään selvästä asiasta.

Tilastosta ei voi päätellä syytä, miksi kunta tai maakunta eroaa maan keskiarvosta.

Tilastotietojen perusteella ei voi myöskään tehdä päätelmiä alueiden yksityisten ja julkisten palvelujen käytöstä tai saatavuudesta.

Asukkaiden palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot voivat olla korkeat monesta eri syystä. Kunta voi olla tehoton – tai sillä voi olla varaa ja halua tuottaa muita kuntia korkeatasoisempia ja kalliimpia palveluja asukkailleen.

Keskimääräistä pienempien menojen taustalla voi olla sekin, että hoitoketjut toimivat hyvin, kertoo erikoistutkija Suvi Mäklin THL:n nettisivuilla julkaisemassaan power pointissa.

Toisaalta matalat menot voivat kertoa siitä, ettei kunta ohjaa sote-menoihin riittävästi rahaa ja asukkaiden palvelut eivät ole kohdallaan.

Mäklin kehottaa tarvevakioiduilta menoiltaan maan keskiarvosta merkittävästi poikkeavia kuntia tarkastelemaan tekijöitä, jotka voivat olla vaikuttamassa asiaan, esimerkkinä asiakastyytyväisyys ja sote-palvelujen tehokkuus ja riittävyys.

 

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

KOLUMNI

Ettei mieli olisi jumissa

Mielenterveys ei ole irtonainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, vaan sen tiukkaa ydintä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoittaa.

  • 13.10. 09:53

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRANSIJAISUUS Plastiikkakirurgia (1)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.