SYNNYTYSTEN LAATUEROT

Sairaaloissa on eroja – Synnytysten hoidon laatu vaihtelee yllättävän paljon

  • 8.9. 12:46

Elina Heino

Kuva: Colourbox

Tuore väitöskirja tuo synnytysten hoidossa esiin sairaalakohtaisia eroja, joita ei ole aikaisemmin mitattu.

Naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuvan lääkärin Aura Pyykösen tänään perjantaina Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus on Suomessa ensimmäinen, jossa käytetään synnytysten hoidon laatumittareita. 

– Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, meillä ei ole synnytysten hoidon kansallisia laatumittareita, Pyykönen sanoo.

Meillä on kyllä runsaasti laadukasta rekisteritietoa.

– Sen systemaattista käyttöä tulisi parantaa.

Pyykösen väitöstutkimus antaa omalta osaltaan tähän mallia.

Se perustuu pääosin suomalaiseen syntymärekisteriin, jota on kerätty järjestelmällisesti vuosikymmeniä.

– Syntymärekisteri mahdollistaa sairaalakohtaisen synnytysten laadun vertailun, mutta siihen sitä ei ole käytetty. 

 

Mitä Pyykönen sitten sai vertailemalla selville?

– Löydökset viittaavat todellisiin eroihin toimintakulttuureissa, hän sanoo.

Pyykönen pystyi osoittamaan eroja eri kokoisten sairaaloiden hoidon laadun välillä, mutta ei panemaan sairaaloita paremmuusjärjestykseen.

Kärjistetysti voi sanoa, että suuret sairaalat näyttävät olevan pienempiä turvallisempia lapselle, mutta eivät äidille.

Synnyttäjän riski saada toimenpiteistä komplikaatioita kasvoi sairaalan koon mukana – tosin riski kohosi myös toisessa ääripäässä, pikkuruisissa synnytysyksiköissä.

Tutkittuaan asiaa Pyykönen kallistuu puhumaan keskisuurten synnytyssairaaloiden puolesta.

 

Pyykönen käytti sairaalavertailuissa mittareina muun muassa keisarileikkausten ja sulkijalihasrepeämien määrää.

Hän tutki myös ensisynnytysten käynnistysprosenttia ja yliaikaisia eli yli 42-viikkoisina syntyneiden määrää. Eroja löytyi.

– Yliaikaisia synnytyksiä oli jossakin sairaalassa viisi prosenttia ja toisaalla tuskin prosentti.

Pyykönen halusi selvittää, mikä on turvallisin hetki käynnistää yliaikainen raskaus.

Harmikseen hän ei löytänyt tähän selvää vastausta. Tulokset menivät ristiin.

Käynnistys lisäsi keisarileikkausriskiä 41 raskausviikon tuntumassa, mutta ei enää lähellä 42 raskausviikkoa.

Toisaalta käynnistys pienensi vastasyntyneiden meconium-aspiraatioriskiä ennen 41+5 raskausviikkoa, mutta vaikutusta ei olut havaittavissa enää sen jälkeen.

– Päätös synnytyksen käynnistämisestä vaatii siis huonojen ja hyvien vaihtoehtojen punnintaa.

 

Keisarinleikkaus on äidille ja sikiölle paljon suurempi riski kuin alatiesynnytys, mutta tietyissä tilanteissa se on välttämätön, lopputulosta parantava toimenpide.

Pohjoismaissa on Pyykösen mukaan radikaalisti parempi tilanne kuin muualla maailmassa.

– Trendi on eri. Muualla keisarileikkausten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, mutta meillä Pohjoismaissa nousu on tasaantunut. Se on hieno juttu!

Keisarileikkaus on turvallisuusriski erityisesti synnytyksissä, joissa äiti on jo aiemmin synnyttänyt keisarileikkauksella.

– Voi tulla esimerkiksi istukan kiinnittymishäiriötä.

Pyykönen pitääkin jonkinlaisena laatuhuolena Suomessa sitä, että ensisynnyttäjien keisarileikkausmäärät ovat meilläkin lisääntyneet, kuten myös niiden synnyttäjien määrä, jotka ovat aiemmin keisarileikattu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
HUS

Erikoislääkäri määräaikaiseen viransijaisuuteen

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

HUS

Erikoislääkäri vakinaiseen virkaan

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta

HUS

Erikoistuva lääkäri

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

KIPUPOLIKLINIKAN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Olemme vireä ja aktiivinen, hyvät koulutus- ja työnohjausmahdollisuudet tarjoava työnantaja. Sairaalassamme on mahdollisuudet monipuoliseen lääkärintyöhön sekä tutkimukseen.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.