SYNNYTYSTEN LAATUEROT

Sairaaloissa on eroja – Synnytysten hoidon laatu vaihtelee yllättävän paljon

  • 8.9. 12:46

Elina Heino

Kuva: Colourbox

Tuore väitöskirja tuo synnytysten hoidossa esiin sairaalakohtaisia eroja, joita ei ole aikaisemmin mitattu.

Naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuvan lääkärin Aura Pyykösen tänään perjantaina Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus on Suomessa ensimmäinen, jossa käytetään synnytysten hoidon laatumittareita. 

– Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, meillä ei ole synnytysten hoidon kansallisia laatumittareita, Pyykönen sanoo.

Meillä on kyllä runsaasti laadukasta rekisteritietoa.

– Sen systemaattista käyttöä tulisi parantaa.

Pyykösen väitöstutkimus antaa omalta osaltaan tähän mallia.

Se perustuu pääosin suomalaiseen syntymärekisteriin, jota on kerätty järjestelmällisesti vuosikymmeniä.

– Syntymärekisteri mahdollistaa sairaalakohtaisen synnytysten laadun vertailun, mutta siihen sitä ei ole käytetty. 

 

Mitä Pyykönen sitten sai vertailemalla selville?

– Löydökset viittaavat todellisiin eroihin toimintakulttuureissa, hän sanoo.

Pyykönen pystyi osoittamaan eroja eri kokoisten sairaaloiden hoidon laadun välillä, mutta ei panemaan sairaaloita paremmuusjärjestykseen.

Kärjistetysti voi sanoa, että suuret sairaalat näyttävät olevan pienempiä turvallisempia lapselle, mutta eivät äidille.

Synnyttäjän riski saada toimenpiteistä komplikaatioita kasvoi sairaalan koon mukana – tosin riski kohosi myös toisessa ääripäässä, pikkuruisissa synnytysyksiköissä.

Tutkittuaan asiaa Pyykönen kallistuu puhumaan keskisuurten synnytyssairaaloiden puolesta.

 

Pyykönen käytti sairaalavertailuissa mittareina muun muassa keisarileikkausten ja sulkijalihasrepeämien määrää.

Hän tutki myös ensisynnytysten käynnistysprosenttia ja yliaikaisia eli yli 42-viikkoisina syntyneiden määrää. Eroja löytyi.

– Yliaikaisia synnytyksiä oli jossakin sairaalassa viisi prosenttia ja toisaalla tuskin prosentti.

Pyykönen halusi selvittää, mikä on turvallisin hetki käynnistää yliaikainen raskaus.

Harmikseen hän ei löytänyt tähän selvää vastausta. Tulokset menivät ristiin.

Käynnistys lisäsi keisarileikkausriskiä 41 raskausviikon tuntumassa, mutta ei enää lähellä 42 raskausviikkoa.

Toisaalta käynnistys pienensi vastasyntyneiden meconium-aspiraatioriskiä ennen 41+5 raskausviikkoa, mutta vaikutusta ei olut havaittavissa enää sen jälkeen.

– Päätös synnytyksen käynnistämisestä vaatii siis huonojen ja hyvien vaihtoehtojen punnintaa.

 

Keisarinleikkaus on äidille ja sikiölle paljon suurempi riski kuin alatiesynnytys, mutta tietyissä tilanteissa se on välttämätön, lopputulosta parantava toimenpide.

Pohjoismaissa on Pyykösen mukaan radikaalisti parempi tilanne kuin muualla maailmassa.

– Trendi on eri. Muualla keisarileikkausten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, mutta meillä Pohjoismaissa nousu on tasaantunut. Se on hieno juttu!

Keisarileikkaus on turvallisuusriski erityisesti synnytyksissä, joissa äiti on jo aiemmin synnyttänyt keisarileikkauksella.

– Voi tulla esimerkiksi istukan kiinnittymishäiriötä.

Pyykönen pitääkin jonkinlaisena laatuhuolena Suomessa sitä, että ensisynnyttäjien keisarileikkausmäärät ovat meilläkin lisääntyneet, kuten myös niiden synnyttäjien määrä, jotka ovat aiemmin keisarileikattu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusin lehti

Tapahtumat

Tule mukaan Mediuutisten HOITAJA 2017 -koulutukseen 4.-5.10. Helsingin Scandic Parkissa. Saat työkaluja työsi tueksi, eväitä asiantuntijuutesi kehittämiseen ja keinoja ylläpitää työhyvinvointia. Koulutus kokoaa yhteen mielenkiintoiset ja asiantuntevat puhujat sekä hoitotyön ammattilaiset. Ilmoittautuminen on alkanut. Seuraa meitä Twitterissä #hoitaja2017  tai Facebookissa.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Hospitalistin uskomaton urakka

Kun potilaan valinnanvapaus lisääntyy ja sairaalat alkavat markkinoida toimintaansa, potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta huolta kantavista hospitalistilääkäreistä saattaa tulla sairaalan kilpailuvaltti.

  • 15.9. 12:24

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Fimea

YLILÄÄKÄRIÄ

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on sosiaali- ja terveysministeriön alainen virasto, joka valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi.

HUS

Osastonylilääkäri, ensihoito

HUS on kansainvälisesti arvostettu erikoissairaanhoidon osaaja. Tuotamme palveluja lähes 1,6 miljoonalle asukkaalle ja vastaamme monien erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. Palveluksessamme on yli 22 000 ammattilaista. Tervetuloa edelläkävijöiden joukkoon!

Satakunnan sairaanhoitopiiri

2 ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRKAA

Päivystysalueellamme toimii erikoisalojen yhteispäivystyksen lisäksi 31 potilaspaikan päivystysosasto ja selviämishoitoyksikkö. Yhteistyö ensihoitopalvelun ja lääkäriyksikön kanssa on tiivistä. Sinulla on mahdollisuus päästä perehtymään myös lääkäriyksikön toimintaan. Sydänyksikkö, teho-osasto, leikkaussalit ja kuvantaminen toimivat päivystyksen välittömässä läheisyydessä. Olemme moderni, kehityksen kärjessä kulkeva sairaala, jossa potilaspalvelu on ykkösasia. Meillä on akuuttilääketieteen erikoislääkärin koulutusoikeudet ja akuuttilääketieteen kliininen opettaja. Päivystyspotilaita meillä käy vuodessa n. 64 000.

Satakunnan sairaanhoitopiiri

3 ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRKAA

Päivystysalueellamme toimii erikoisalojen yhteispäivystyksen lisäksi 31 potilaspaikan päivystysosasto ja selviämishoitoyksikkö. Yhteistyö ensihoitopalvelun ja lääkäriyksikön kanssa on tiivistä. Sinulla on mahdollisuus päästä perehtymään myös lääkäriyksikön toimintaan. Sydänyksikkö, teho-osasto, leikkaussalit ja kuvantaminen toimivat päivystyksen välittömässä läheisyydessä. Olemme moderni, kehityksen kärjessä kulkeva sairaala, jossa potilaspalvelu on ykkösasia. Meillä on akuuttilääketieteen erikoislääkärin koulutusoikeudet ja akuuttilääketieteen kliininen opettaja. Päivystyspotilaita meillä käy vuodessa n. 64 000.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.