ASCO 2017

Sähköinen omaseuranta pidensi potilaan elinaikaa kuukausilla

  • 19.6. 09:48

Tiina Aisla

Kukaan ei uskonut, että digisovelluksella voisi parantaa myös potilaiden elinaikaa. Tutkimus nousi yhdeksi neljästä tärkeimmästä ASCO-syöpäkonferenssissa.

Syöpäpotilaiden sähköinen omaseurantatyökalu pidensi potilaiden mediaanielinaikaa jopa viidellä kuukaudella.

Tämä kävi ilmi tutkimustuloksesta, joka esiteltiin maailman suurimmassa syöpäkonferenssissa ASCO:ssa Yhdysvalloissa kesäkuun alussa. Tutkimus nousi yhdeksi neljästä plenary-sessiosta.

Randomoitu, neljää erilaista syöpää sairastavan 766 potilaan tutkimus selvitti, miten nettipohjaisen sovelluksen käyttö vaikutti potilaiden mediaanielinaikaan verrattuna potilaisiin, jotka eivät sovellusta käyttäneet. Sovelluksessa potilas ilmoittaa reaaliaikaisesti oireistaan hoitohenkilökunnalle.

Hyksin Syöpäkeskuksen toimialajohtaja, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Johanna Mattson pitää tulosta hyvin merkityksellisenä.

– Ei ole mitenkään tavallista, että näin hyvää hoitotulosta saataisiin edes uusimmilla syöpälääkkeillä, vaikka toki niitäkin esimerkkejä on, Mattson sanoo.

Hän uskoo, että elinajan lisääntyminen tutkimuksessa selittyy sillä, että sovelluksen avulla saatujen tietojen perusteella interventiot pystytään tekemään varhaisemmassa vaiheessa. Se mahdollistaa potilaan paremman hoidon.

Hänen mielestään tulos osoittaa, että syöpähoitojen haittojen seuraamisessa on parantamisen varaa.

Nyt julkistetun tutkimuksen ensimmäinen väliraportti julkaistiin Yhdysvalloissa joulukuussa 2015.

– Jo silloin nähtiin, että elossaolossa oli tilastollisesti merkittävä ero, joka nyt sitten pidemmässä seurannassa vahvistui, Mattson sanoo.

Viime vuoden ASCO-konferenssissa saatiin esimakua samantyyppisestä tutkimuksesta, kun tulokset vastaavan seurantajärjestelmän käytöstä keuhkosyöpäpotilailla julkistettiin.

– Siinä seurantasovellus toi seitsemän kuukautta pidemmän elossaolon. Keuhkosyövässähän ei ole yhtään lääkettä, joka toisi niin pitkän elossaololisän! Mattson sanoo.

Syöpäpotilaiden sähköiset seurantasovellukset ovat tuttuja suomalaisillekin. Esimerkiksi suomalaisen NetMedin Kaiku-seurantaohjelmisto on rakennettu ASCOssa julkaistun aiemman tutkimuksen raportin pohjalta.

Mattson on ollut kehittämässä Husissa rintasyöpäpotilaiden sähköiseen seurantaan kehitettyä Noona-mobiilisovellusta.

Amerikkalaistutkimusta varten kehitetty STAR (Symptom Tracking and Reporting) -sovellus otettiin tutkimuskäyttöön jo vuonna 2007. Se ei sisältänyt vielä älyä, kuten Noona, joka pystyy esimerkiksi antamaan potilaalle suoraan ohjeita oireyhdistelmän perusteella.

– Meidän ensisijaisena tavoitteenamme oli parantaa potilastyytyväisyyttä luomalla sovellus, jonka avulla potilas pystyisi ottamaan helpommin yhteyttä hoitajaan ja sitä kautta myös lääkäriin.

Kukaan ei osannut aavistaa, että seurantajärjestelmä vaikuttaisikin niin radikaalisti myös hoitotuloksiin.

Myös Noonasta on tekeillä yhtä iso, vajaan 800 potilaan tutkimus, jonka valmistelu aloitettiin neljä vuotta sitten. Data kypsyy vuoden loppuun mennessä.

Tutkimuksesta ei julkaista väliraporttia, mutta Mattson sanoo, että hoitajien mukaan soitot heille ovat vähentyneet.

Tämän vuoden lopussa päätetään, millä foorumilla tulokset julkistetaan. Yksi vaihtoehto on ensi vuoden ASCO.

Mattson näkee sähköisten omaseurantasovellusten tulevan vauhdilla syövänhoitoon.

– Olemme ottamassa Noonan käyttöön kaikille potilasryhmille lääkehoitojen aikaiseen voinnin seurantaan, jos potilas itse niin haluaa. Korostan, että potilaalla täytyy edelleen olla mahdollisuus valita.

Noonaa käyttääkseen potilaan ei tarvitse olla varsinainen diginatiivi. Riittää, että osaa maksaa laskut nettipankissa.

– Suomessa potilaiden yhteydenottoihin vastaa syöpäklinikan omahoitaja, ei ulkoistettu työntekijä kaukomailla, sanoo Mattson.

Hyks Syöpäkeskuksessa on alettu puhua myös digitaalisesta työajasta, jolloin hoitaja voi keskittyä vain sähköisesti potilailta tulleisiin yhteydenottoihin ja konsultaatiopyyntöihin.

– Potilaiden hoito digitaalisesti pitää huomioida myös työpäivän työmäärän suunnittelussa, ettei se tule kaiken muun päälle.

Toisaalta viime vuoden keuhkosyöpätutkimuksessa yksi sivulöydös oli se, että yhdeltä lääkäriltä meni viisitoista minuuttia viikossa seurata 60 potilasta digitaalisesti, Mattson kertoo.

Myös syöpäpotilaille sähköinen omaseuranta avaa aivan uuden maailman. Se mahdollistaa yhteydenoton hoitohenkilökuntaan kesken työpäivän tai ulkomaanmatkan.

Digitaalisen omaseurannan suurin hyöty tuleekin esiin siinä, että osa vastaanotoista voidaan korvata sähköisillä oirekyselyillä ja myös vastaanotoilla tapahtuva oireiden kysely ja kirjaaminen nopeutuvat.

– Siihen voi mennä vastaanotolla hyvin varttikin. Nyt potilas kirjaa oireet kaikessa rauhassa kotona.

Kun ammattilainen näkee yhteenvetoraportin, hän ymmärtää hetkessä, mistä on kyse.

– Tämä säästää ihan valtavasti aikaa, jota saadaan vapautettua muille asioille, ja toiminta tehostuu.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

KOLUMNI

Ettei mieli olisi jumissa

Mielenterveys ei ole irtonainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, vaan sen tiukkaa ydintä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoittaa.

  • 13.10. 09:53

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRANSIJAISUUS Plastiikkakirurgia (1)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.