Reseptit kulkevat pian yli EU-rajojen

Apteekkien henkilökunta on mestari tulkitsemaan lääkärien epäselviä käsialoja, mutta vuoden 2014 alusta haaste vaikeutuu.

Myös reseptit matkustavat rajan yli, kun direktiivi potilaiden vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa astuu voimaan. Suomen on silloin hyväksyttävä toisessa EU-maassa kirjoitettu resepti, jos lääkkeellä on myyntilupa täällä.

Komissio antaa lokakuussa asiasta käytännön ohjeet.

Väärennösalttiita narkoottisia ja psykotrooppisia lääkkeitä vapaus ei koske, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Ulla Närhi. Täysin avoimia, vaikeita kysymyksiä on silti liuta.

Lääke voi olla elintarvike

Miten apteekit varmistavat, että reseptin on kirjoittanut aito lääkäri? Eurooppalaista lääkärirekisteriä ei ole, ja joissakin maissa myös hoitajilla on oikeus kirjoittaa reseptejä. Euroopan maat ovat erimielisiä siitäkin, mikä on lääke.

– Jokin valmiste on toisessa maassa lääke, toisessa elintarvike, Fimean johtaja Eija Pelkonen sanoo.

Apteekin voi myös olla vaikea päättää, onko toisen maan resepti voimassa.

– Kun suomalainen lääkäri täräyttää reseptin, se on voimassa vuoden. Belgiassa lääkettä ei saa määrätä kuukautta pidemmäksi ajaksi, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen sanoo.

Lääkkeet tunnetaan eri maissa eri nimillä. Närhen mukaan ratkaisu voi olla se, että lääkärit kirjoittavat reseptit tulevaisuudessa tuotenimen sijasta vaikuttavalle aineelle.

– Tässä kohdassa direktiivin valmistelijat ovat menneet lankaan, Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura sanoo.

Hänen mukaansa apteekit eivät voi vaihtaa tuotetta toiseen pelkästään vaikuttavan aineen perusteella. Lääkelaki edellyttää, että lääke vaihdetaan vain viranomaisen listaamaan vaihtokelpoiseen valmisteeseen.

Lääkehoidon teho riippuu valmisteen koko koostumuksesta. Jos apteekki ei tiedä täsmälleen, mitä Suomessa myyntiluvallista valmistetta ulkomainen lääke vastaa, se ei voi lain mukaan vaihtaa tuotetta toiseen.

Väärennökset ovat jo riesa

Kesken kiireisen perjantain helsinkiläisen Vuosaaren apteekin proviisori Petteri Pietikäinen koettaa kuvitella, mitä eurooppalaiset reseptit apteekin arkipäivässä tarkoittavat.

– Emme välttämättä tiedä, millaisia reseptikaavakkeita muissa maissa käytetään. Tämä avaa reseptien väärentäjille uusia mahdollisuuksia. Apteekin pitää ehdottomasti voida todentaa, että ulkomaisen reseptin on kirjoittanut oikea lääkäri, Pietikäinen sanoo.

Reseptiväärennökset ovat apteekeille riesa jo nyt. Niitä paljastuu Suomessa pari tuhatta vuodessa, ja se on vain jäävuoren huippu. Aidon näköisiä reseptipohjia on saanut netistä puolalaiselta palvelimelta. Myös puhelinreseptejä käytetään väärin.

– Viimeksi eilen sitä yritettiin meille. Miesääni soitti naisasiakkaalle reseptin nukahtamislääkettä ja pkv-lääkettä. Kuulosti järkevältä, mutta tarkistin asian lääkäriltä, koska saman potilaan reseptiä oli kuukautta aikaisemmin epäilty väärennökseksi.

Apteekit vaihtavat tietoa väärennösepäilyistä ja leimasinvarkauksista Apteekkariliiton suljetuilla nettisivuilla. Epäilys väärennöksestä herää esimerkiksi, jos asiakkaalta puuttuu Kela-kortti tai reseptistä lääkärin leima.

– Väärentäjät tulevat yleensä viikonloppuisin viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa. Jos emme silloin tavoita lääkäriä, jätämme reseptin toimittamatta.

Asiakasta ei saa jättää heitteille

Asiakkaita tulee ulkomaisten reseptien kanssa Vuosaaren apteekkiin jonkin verran jo nyt. Pohjoismaiset reseptit toimitetaan, koska Suomella on niistä sopimus. Venäläisiä reseptejä tarjotaan tämän tästä, mutta ne eivät kelpaa. Muiden EU-maiden reseptejä mietitään tapauskohtaisesti. Henkilökunta kysyy niistä joskus neuvoa Fimealta.

– Emme jätä asiakasta heitteille. Jos resepti ei koske huumausainetta tai pkv-lääkettä ja asiakkaalla on hätä, toimitamme joskus reseptin tai annamme mukaan muutaman tabletin. Jos kyseessä ei ole akuutti lääke, pyydämme asiakasta hankkimaan uuden reseptin suomalaiselta lääkäriltä, Pietikäinen sanoo.