RUOKASOTA

Ravitsemussuositukset tarkentuvat

  • 3.5.2010 13:00

Ursula Grönvall

Parin vuoden päästä julkaistavat uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset laaditaan aiempia huolellisemmin. Aikaisemmin suositukset on tehnyt asiantuntijaryhmä käyttäen omaa tietämystään aiheesta. Nyt ravintoainekohtaisia katsauksia tekee kymmenien ihmisten joukko. Pelkästään kirjallisuuden valintaan ja arviointiin on varattu yli puoli vuotta.

Yhtenä syynä huolellisuuteen on ravintoaineiden ympärillä käytävä kiivas keskustelu. Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm myöntää, että paine pilkuntarkkaan työhön on kova.

Maitoihin lisää D-vitamiinia

Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi huhtikuussa suosituksen nykyistä suuremmasta D-vitamiinilisäyksestä nestemäisiin maitovalmisteisiin ja levitettäviin ravintorasvoihin.

Maitoihin, piimiin, viileihin ja jogurtteihin olisi hyvä lisätä D-vitamiinia yksi mikrogramma desilitraa kohden. Nyt lisäys on 0,5 mikrogrammaa.

Levitettävien ravintorasvojen D-vitamiinipitoisuus tulisi nostaa 20 mikrogrammaan 100 grammaa kohden eli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna.

Neuvottelukunta myös toivoo, että terveydenhuolto tiedottaisi nykyistä paremmin D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksista.

– Vaikkei suosituksia ole aiemminkaan tehty huutoäänestyksellä ja edellisissä versioissa on ollut laaja asiantuntijakonsensus, silti on jäänyt mahdollisuus väittää, että jotakin on unohtunut. Uusi suositusten laatimistapa on vastaus myös hiilihydraattikriitikkojen tapaan keskustella, Fogelholm selittää.

Vapaammin rasvaa, niukemmin hiilihydraatteja?

Fogelholm on toinen Suomen edustaja suosituksia laativassa pohjoismaisessa työryhmässä. Uudesta toimintatavasta huolimatta hän ei odota kovin suuria muutoksia vuonna 2004 julkaistuihin suosituksiin.

– Olisihan se hieman omituista, jos yhtäkkiä kahdeksassa vuodessa olisi tullut niin paljon uutta tietoa, että suositukset muuttuisivat totaalisesti. Rasvat, hiilihydraatit ja D-vitamiini ovat ykkösprioriteetti. Niitä tullaan katsomaan oikein huolella.

Fogelholm ennustaa, että uusi suositus on nykyistä hieman liberaalimpi rasvan osalta ja tiukempi hiilihydraattien osalta. D-vitamiinin saantisuosituksen hän uskoo nousevan.

– Joidenkin D-vitamiinitutkijoiden mielestä suosituksen pitäisi nousta jopa niin isoksi, ettei ruuasta ole mahdollista saada kaikkea. Silloin heräisi kysymys, millaisia muutoksia ruoka-aineiden D-vitaminointiin pitäisi tehdä, Fogelholm pohtii.

Katse lautaselle eikä taulukkoon

Suositusten pohjana olevat kirjallisuuskatsaukset tehdään Cochrane-katsausten tapaan. Juuri alkamassa oleva työ on tarkoitus saada hyvälle mallille vielä tänä vuonna.

Puutoksia lautasella

Suomalaisten suurimmat ravitsemusongelmat Mikael Fogelholmin mukaan

D-vitamiini. ”Ymmärrys sen merkityksestä terveydelle on laajentunut. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että sillä on merkitystä muun muassa tasapainoon, sydänsairauksiin, jopa mielialaan.”

Kuitu. ”Sekä viljakuidun että muun kuidun saaminen on selvästi vähäistä. Ongelma on erityisesti hedelmien ja vihannesten vähyys.”

Kasvi- ja kalarasva. ”On aiheellista kysyä, pitäisikö kasvi- ja kalarasvan saanti olla vielä suurempi.”

Työtä varten on koottu asiantuntijaryhmät esimerkiksi D-vitamiinia, kalsiumia, energiaravintoaineita ja ylipainoa varten. Vs. neuvotteleva virkamies Marjaana Lahti-Koski STM:n terveyden edistämisen ryhmästä on mukana ylipainoryhmässä. Lopputulosta hän ei vielä edes arvaile.

– Mitä suositukseen tulee, riippuu siitä, mitä kirjallisuudesta löytyy. Idea koko työssä on selvittää, onko ymmärrys jostakin asiasta muuttunut edellisten suositusten tekemisen jälkeen.

Lahti-Koski uskoo, että suositusten laatiminen sujuu hyvässä yhteisymmärryksessä. Oleellista on myös työ, joka tehdään niiden valmistumisen jälkeen. Kansalaisille on selitettävä, mitä suositukset tarkoittavat ruokavalion kannalta. Energiaprosenttien tuijottaminen kun ei kannata.

– Harmittaa, että monesti käydään numeropeliä, vaikka pitäisi puhua siitä, mitä suomalaiset oikeasti syövät. Eli mitä tarkoittaa vaikka se, että 40 prosenttia energiasta tulee välipaloista. Näitäkin tullaan nyt penkomaan, jotta saataisiin enemmän työvälineitä ruokakielen tasolle.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

Uusin lehti

Tapahtumat

Millainen itseluottamus johtaa menestykseen? Miten kampitan muutoksen aiheuttamat työhyvinvointihaasteet? Tapahtumassa kuulet mielenkiintoisia case-esimerkkejä johtajien muutosmatkoista sekä opit tuntemaan itsesi.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

PÄÄTOIMITTAJALTA

Hoidon tasa-arvosta on iso huoli

Moni tasa-arvon ongelmista kietoutuu potilaiden heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan tai osattomuuteen yhteiskunnassa, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 11.8. 10:28

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYDEN SAIRAANHOIDON LÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYSLÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

VASTAAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

TERVEYSTALO

JOHTAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Olemme Suomen suurin yksityinen lääkärikeskus-sairaala, joka tarjoaa monipuolisia terveyspalveluja ja on avoinna vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, 24/7. Työterveyshuollossa meillä on lähes 50 000 työterveyshuollon asiakasta. Kehitymme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakastarpeiden mukaisesti, muuttuvassa toimintaympäristössä. Terveystalo Kampissa on osaava ja uudistusmyönteinen henkilöstö.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.