UUDISTUKSET

Psykoterapian laaturekisteri tuo terapeuttien erot esiin - "Enää itselle sopivaa terapeuttia ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa"

  • 9.6. 09:07

Tiina Aisla

Kuva: Colourbox

Vuosittain noin 30 000 suomalaista käy psykoterapiassa. Kukaan ei arvioi tai seuraa, miten terapia vaikuttaa tai kuinka yksittäinen terapeutti onnistuu työssään.

– Psykoterapiaa myönnetään ja sitten toivotaan, että se toimii, kärjistää Husin IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjan linjajohtaja, psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.

Ensi vuonna asiat muuttuvat, kun käyttöön tulee ammattilaisille tarkoitettu julkisesti rahoitettujen psykoterapioiden laaturekisteri.

Sen avulla voidaan seurata, mikä terapiamuoto kullekin potilaalle toimii ja millaisten sairauksien ja diagnoosien hoidossa yksittäinen terapeutti on hyvä.

– Laaturekisterien merkitys julkisesti rahoitetuissa psykoterapioissa on vallankumouksellinen, sanoo Husin psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi.

Holi näkee laaturekisterin käytännön työkaluna, jolla yliopistosairaalat voivat hoitaa niille kaavailtua tehtävää psykoterapiamenetelmien arvioinnista ja osaamisen ylläpidosta.

Jan-Henry Stenbergin mukaan laaturekisteri tulee ensisijaisesti olemaan ammattilaisten toiminnanohjaus- ja raportointiväline.

– Rekisterin avulla nähdään esimerkiksi, kuinka paljon potilaita on jonossa ja kuinka kauan he ovat jonottaneet päästäkseen terapiaan.

Myös potilaiden yleistä psyykkistä toimintakykyä aletaan mitata. Stenberg sanoo, että mittarit on jo periaatteen tasolla käyty läpi sairaanhoitopiirien kesken, mutta ne eivät ole vielä julkisia.

Käyttöön tulee muun muassa oireyhtymäkohtainen mittari.

– Esimerkiksi masennuksen osalta voidaan katsoa, mikä potilaan masennuksen taso on, sanoo Stenberg.

Jos potilaan oirekuva on monimutkaisempi, toimintakykyä voidaan mitata eri mittarein.

Käytännössä rekisteri toteutetaan yliopistosairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä jo käytössä olevan BCB Medicalin tuottaman laaturekisterijärjestelmän puitteissa.

Psykososiaalisen toimenpiteen laadun seuranta ja mittaus on psykiatrian kentällä uusi ja outo ajatus.

Laaturekisterin ansiosta yksittäisen terapeutin työn arviointi mahdollistuu. Rekisterin avulla tiedetään tulevaisuudessa, minkä sairauden hoidossa terapeutti parhaiten hoitotulosten perusteella onnistuu.

"Tämä on herkkä asia"

Terapiapalveluita tarjoavan Shortum Oy:n kehitysjohtaja, psykologian lisensiaatti ja kouluttajapsykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola näkee laaturekisterin myönteisenä asiana.

Shortum tarjoaa Husille lyhytterapioita ostopalveluna.

Uusitalo-Arola myöntää, että laaturekisterin käyttöönotto merkitsee suurta murrosta alan toimintakulttuurissa.

– Psykoterapeuttien kouluttajana näen tämän siinä, miten hankalaa jo kokeneempien ammattilaisten on omaksua jatkuvaa seurantaa ja laaduntarkkailua ajatuksen ja käytännön tasolla, sanoo Uusitalo-Arola.

Liisa Uusitalo-Arolan ja Shortumin toimitusjohtajan, kouluttajapsykoterapeutti Katri Kannisen mielestä psykoterapeutit eivät ole tottuneet hakemaan eivätkä saamaan systemaattista palautetta työstään.

– Työtä on monesti tehty yksin, eikä siitä ole päässyt juuri puhumaan muualla kuin työnohjauksessa, he sanovat.

Vaikka rekisteri tarjoaa psykoterapeuttien käyttöön uusia menetelmiä, pelkona voi olla, että seurannan menetelmät varastavat liikaa aikaa varsinaiselta työltä.

– Seurannan pitää siis toimia vaivattomasti ja kevyesti helppokäyttöisenä verkkosovelluksena, toivoo Uusitalo-Arola.

Kanninen on koulutukseltaan psykologian tohtori ja kouluttaa psykologiopiskelijoita. Hän sanoo käyttäneensä koulutuksessa jo vuosia potilaiden kehitystä seuraavia tutkimus- ja nettiseurantalomakkeita.

Vastaavia menetelmiä on käytetty myös yksityisissä terapiapalveluissa. Syksyllä sellainen tulee käyttöön myös Shortumissa.

– Mitä varhaisemmin kliinikot ja terapeutit lähtevät niitä käyttämään, sitä helpompaa se on, Kanninen sanoo.

Valtakunnalliset seurantamenetelmät ovat Uusitalo-Arolan ja Kannisen mielestä todella tarpeellisia.

– Käyttö tuo tietysti mielenkiintoisia haasteita. Tutkitaanko menetelmillä vain asiakkaan edistymistä vai tutkitaanko terapeutin kykyjen riittävyyttä? Silloin terapeutteja voi kauhistuttaa käyttää mittareita. Tämä on herkkä asia, Kanninen sanoo.

Husissa laaturekisteriä on jo pilotoitu Minduu-pilvipalvelussa, josta löytyvät kaikki Husin ostopalveluterapeutit.

Laaturekisterissä keskeistä on terapiamuotojen ja terapeuttien helppo ja hyvä saatavuus. Palvelussa asiakas voi hakea itselleen sopivaa terapeuttia muun muassa terapiasuuntauksen, sukupuolen ja terapeutin koulutuksen perusteella.

– Enää itselle sopivaa terapeuttia ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa, Stenberg sanoo.

Palvelussa voi myös varata ajan sähköisesti.

– Osana tätä palvelua on otettu käyttöön myös seuranta. Meillä on jo tiedossa, millaisessa kunnossa potilaat ovat, kun he aloittavat ja lopettavat psykoterapian, sanoo Stenberg.

Vastaavaa systemaattista vertailutietoa psykoterapiasta ei Holin ja Stenbergin mukaan ole muualla maailmassa.

Stenbergin mukaan olemassa on yksittäisiä pistemäisiä tutkimuksia, joissa on paljon laatuongelmia.

– Laaturekisterin myötä voidaan näyttää naturalistisessa asetelmassa, että tämä terapia näyttää toimivan tietyille henkilöille paremmin kuin jokin muu.

Muutos on valtava. Stenberg on syystäkin innoissaan.

– Täytyy sanoa, että harvasta asiasta olen jaksanut olla yhtä kickseissä kuin tästä.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

KOLUMNI

Ettei mieli olisi jumissa

Mielenterveys ei ole irtonainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, vaan sen tiukkaa ydintä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoittaa.

  • 13.10. 09:53

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRANSIJAISUUS Plastiikkakirurgia (1)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.