PÄÄTOIMITTAJALTA

Potilastietojärjestelmät kuumentavat tunteita

  • 21.4. 10:58

Anna Niemelä

Kuva: Jussi Helttunen

Potilastietojärjestelmät herättävät käyttäjiensä keskuudessa vahvoja tunteita, ja julkisuuteen päätyvät etenkin negatiiviset kokemukset.

Vielä kymmenisen vuotta sitten ei ollut harvinaista törmätä lääkäriin, joka kaipasi paperille kirjaamista. Nykyisin tällaisia ääniä ei kuulu. Tuskin kukaan enää tosissaan kaipaa paperiarkistoja tai paperille kirjaamista.

Tietojärjestelmät tai potilastietojärjestelmät eivät kuitenkaan koskaan ole valmiita, ja kehittämistä niissä riittää jatkuvasti.

Kun koko Suomen terveydenhuoltojärjestelmä muuttuu, vaaditaan myös muutoksia helpottavia potilastietojärjestelmiä. Niiden tulisi toimia sujuvasti tilanteessa, jossa tuottajia on useita ja potilaat vaihtavat palveluntarjoajaa säännöllisesti.

Kaiken tiedon pitäisi kulkea paikasta toiseen sujuvasti, olla käytettävissä ja myös potilaan itsensä hyödynnettävissä.

Sote-uudistuksesta käydyssä julkisessa keskustelussa ei ole käsitelty ICT-järjestelmiä, kuten ei monia muitakaan uudistuksen isoja yksityiskohtia.

Aihetta ei suinkaan ole unohdettu, vaan suunnitelmat etenevät hyvää vauhtia ja herättävät myös huolta ainakin eri alueiden tietohallintojohtajissa ja osassa IT-yrityksiä.

Pelkona on, että kansallinen ICT-keskus alkaa määrätä koko maan ICT-palveluista ja maakuntien omat, hyvät toimintamallit menetetään. Myös kilpailun ja innovoinnin väheneminen ja palveluiden hintojen nousu huolestuttaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö vakuuttaa, että huolia on kuultu. On kuitenkin todennäköistä, että maakunnille on tulossa velvoite käyttää keskitettyjä ICT-palveluita.

Suomen terveydenhuollon ICT-järjestelmien ongelmana on pitkään ollut pirstaleisuus ja se, että järjestelmät eivät toimi yhteen. Yksi toiveista tilanteen parantamiseksi on ollut ministeriön ohjauksen vahvistaminen.

Siksi nykyinen suunnitelma osittaisesta palvelujen keskittämisestä kuulostaa hyvin toteutettuna järkevältä. Se pitäisi kuitenkin pystyä tekemään niin, etteivät pelot hinnannoususta ja kilpailun vähenemisestä toteudu.

Toistaiseksi soten ICT-suunnitelmat vaikuttavat sekavilta ja epävarmoilta.

Tiedon tarve kaikilla tahoilla on suuri. Faktojen ja suuntaviivojen puuttuessa huhupuheet ja turhat pelot leviävät.

.

Lue myös toimittaja Elina Heinon juttu sote-uudistukseen liittyvästä ICT-muutoksesta: Hallitus päättää ICT-rahoista kehysriihessä.

.

Juttu on julkaistu tänään ilmestyneessä Mediuutisissa 16/2017. Koko lehti on luettavissa Mediuutisten Summa-palvelussa. Siellä on myös näköislehti, juttuarkisto ja uutisia, joita ei julkaista Mediuutisten muissa kanavissa. Lehden tilaajilla on maksuton lukuoikeus.

Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

KOLUMNI

Ettei mieli olisi jumissa

Mielenterveys ei ole irtonainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, vaan sen tiukkaa ydintä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoittaa.

  • 13.10. 09:53

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRANSIJAISUUS Plastiikkakirurgia (1)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.