SYNNYTYKSET

Pienet synnytyssairaalat ovat joutumassa ahtaalle

  • 6.5.2011 09:13

Ilkka Jauhiainen

Sosiaali- ja terveysministeriössä puuhataan asetusta, joka saattaa kasvattaa joidenkin synnytyssairaaloiden kuluja sadoilla tuhansilla euroilla. Asetus, joka määrittää päivystysvalmiuden, annettaneen loppusyksystä.

Joidenkin sairaaloiden kulut nousevat jopa miljoona euroa.

Lisää voimaa päivystykseen

Yleisen käsityksen mukaan synnytyssairaaloilta aletaan vaatia jatkuvaa keisarinleikkausvalmiutta. Päivystyksessä pitää olla anestesiologi, gynekologi ja todennäköisesti anestesiahoitaja. Vielä on epäselvää, pitääkö heidän päivystää sairaalassa vai riittääkö esimerkiksi se, että päivystäjät pääsevät sairaalaan nopeasti, esimerkiksi 15 minuutissa.

Mahdollista on, että lastenlääkärin tulisi olla sairaalassa puolen tunnin hälytyksellä.

Pietarsaaressa ministeriön asetusta odotetaan kuumeisesti.

– Raha ei ole keskeinen asia. Päivystyksen ylläpito edellyttää kahdeksaa gynekologia. Ei meillä ole käyttöä kahdeksalle gynekologille, sanoo johtava lääkäri Jorma Rantanen.

Synnytys on kunnia-asia

Ministeriön asetus lopettanee synnytykset ainakin Pietarsaaresta. Muutaman vuoden kuluessa osa pienistä sairaaloista, kuten Raahe, joutuu miettimään synnytysten tulevaisuutta. Ministeriö vaatii todennäköisesti päivystysvalmiuden nostamista.

Erityisen mielenkiintoinen alue kulkee Vaasasta Kemiin. Noin 50 kilometrin välein on seitsemän synnytyssairaalaa, joista viidessä on alle 1?000 synnytystä vuodessa.

Vuosina 2008 ja 2009 Savonlinnan keskussairaalassa tehtiin yhteensä 114 kiireellistä päivystyksellistä keisarinleikkausta ja hätäkeisarinleikkausta. Raahen vastaava luku oli 64 ja Mikkelin 187.

Yksikön pienuus ei lisää terveysriskejä. Savonlinnassa, jossa on jo nyt hyvä päivystysvalmius, on erittäin alhainen perinataalikuolleisuus. Länsi-Pohja ja Mikkeli, joiden on korotettava valmiustasoaan, ovat nekin perinataalikuolleisuudessa alle maan keskiarvon. Alhaisinta perinataalikuolleisuus oli Ahvenanmaalla!

Lukujen vertailua vaikeuttaa riskivakioinnin puuttuminen. Vaikeimmat tapaukset hoidetaan yliopistosairaaloissa.

Piirien omistajakunnille synnytykset ovat kunnia-asia.

Ei se määrä, vaan laatu

Synnytysmääristä ei tehdä jyrkkää kynnyskysymystä. Aiemmin ministeriön työryhmä oli esittänyt alarajaksi tuhat synnytystä vuodessa. Ministeriön tilaama tuore selvitys katsoo asiaa kokonaisuuden kannalta.

– Alueelliset ja maantieteelliset näkökulmat on otettava huomioon, sanoo selvityshenkilönä toiminut Husin Naisten ja lastentautien apulaisylilääkäri Anna-Maija Tapper.

– Osaamisen kannalta on tärkeää kokemus ja se, kuinka monta toistoa työntekijää kohden yksikössä tulee. Työkierron mahdollistaminen on erityisen tärkeä kehittämisalue, Tapper jatkaa.

Hoitoketjun jatkuvuudesta on erityisesti huolehdittava, jos sairaala lopettaa synnytykset.

– Äitiyshuolto alkaa perusterveydenhuollosta ja käy erikoissairaanhoidossa. Jos välimatkat pitenevät, on tärkeää huolehtia, ettei yhteydenpito hoitoketjun sisällä vaikeudu, sanoo Tapper.

Savonlinnasta Suomen paras

Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on vuodessa noin 400 synnytystä.

– Valtuuston hyväksymän strategian mukaan synnytyksiä jatketaan. Tavoitteenamme on tehdä Savonlinnasta Suomen paras synnytysyksikkö, sanoo johtava ylilääkäri Markku Härmä.

Synnytysten poistuminen vähentäisi päivystyksen työtä ja nostaisi muiden toimenpiteiden yksikkökustannuksia. Synnytyksistä luopuminen laukaisee usein myös muiden toimenpiteiden vähentämisen.

Härmän mielestä tuhannen synnytyksen raja on "saunaillassa keksitty”. Härmän mukaan Savonlinna pärjää pienestä koostaan huolimatta erittäin hyvin laadullisissa vertailuissa.

Mikkelissä toivotaan synnytysmäärien kasvua. Niitä voisi tulla lisää, jos Savonlinna luopuisi synnytyksistään. Tilanne harkitaan uudelleen, mikäli sairaanhoitopiirit muodostavat uuden Itä-Suomen erityisvastuualueen.

– Lähden siitä, että synnytykset jäävät taloon, sanoo Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Jari Välimäki.

Mikkelissä päivystystasoa on nostettava. Välimäki, kuten moni muukin sairaalan johtaja, toivoo, ettei päivystäjien tarvitsisi valvoa sairaalarakennuksessa. Jos lääkäri asuu lähellä, kotoa pääsee sairaalaan 15 minuutissa.

– Mielenkiintoinen kysymys on, mitä gynekologit tekevät päivätyönään päivystyksen ulkopuolella. Joissakin paikoissa on useita puolipäiväisiä gynekologeja, jotka ovat töissä myös yksityisellä lääkäriasemalla, sanoo Välimäki.

Härmän mukaan oikea-aikainen diagnoosi on oleellisempi tekijä kuin se, onko lääkäri paikalla viidessä vai viidessätoista minuutissa.

Kajaanissa valmistaudutaan jo ministeriön tuleviin ohjeisiin. Kajaanista on 170 kilometriä Ouluun ja lähes saman verran Kuopioon. Ulkopuolisen selvityksen mukaan synnytysten lopettaminen toisi niiden jatkamista suuremmat kuljetuskulut.

Ei kaikki yhtä aikaa

Päivystystason nostaminen yhtä aikaa monessa sairaalassa voi olla mahdotonta.

– Gynekologien ja lastenlääkärien saatavuus on ratkaiseva tekijä, sanoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Juha Kursu.

Tällä hetkellä gynekologi on Kemissä takapäivystyksenä. Sairaanhoitopiirin hallituksen tuki synnytysten jatkamiseksi on vahva.

Myös Raahessa synnytysten tulosalueen ja kuntayhtymän johto haluavat synnytysten jatkuvan. Lopullista poliittinen keskustelu on vielä käymättä.

– Ajatellaan, että tämä on elämän ja kuoleman kysymys, mutta eihän se sitä ole, sanoo hallituksen puheenjohtaja Kauko Lumiaho (kesk.).

Kemissä synnytykset ovat halvempia kuin selvästi suuremmassa Rovaniemen sairaalassa. Kursun mukaan Länsi-Pohjasta ei lähdetä ”ylivirtaan synnyttämään”. Tilanteen hankaloituessa matka Oulun yliopistosairaalaan vain pitenisi.

Jos synnytykset loppuisivat, olisi sairaalan arvioitava kirurgian päivystyksen mielekkyys.

– Pidemmällä tähtäimellä meidän on katsottava koko väestön kehitystä. Jos nuorta väkeä lähtee pois, niin eiväthän ne mummot synnytä, Kursu muistuttaa.

Vammalassa synnytykset loppuvat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin päätöksellä. Synnytyskapasiteettia lisätään Tampereelle.

TERVEYDENHUOLLON REVISIO -BLOGI

Perusterveydenhuollon horisontti 2020

Mitä jos perusterveydenhuollon tulevaisuuden visioita eivät sitoisi nykyiset seinät tai asetukset, vaan järjestelmän voisi rakentaa puhtaalta pöydältä? Tätä kuvaa maalailee Jani Tikkanen blogissaan.

  • 21.6. 10:01

Uusin lehti

Tapahtumat

Tule mukaan Mediuutisten HOITAJA 2017 -koulutukseen. Kahden päivän aikana saat työkaluja oman työsi tueksi, eväitä oman asiantuntijuutesi kehittämiseen sekä keinoja ylläpitää työhyvinvointia. Koulutus kokoaa yhteen mielenkiintoiset ja asiantuntevat puhujat sekä hoitotyön ammattilaiset. Liity joukkoon!

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

TERVEYDENHUOLLON REVISIO -BLOGI

Perusterveydenhuollon horisontti 2020

Mitä jos perusterveydenhuollon tulevaisuuden visioita eivät sitoisi nykyiset seinät tai asetukset, vaan järjestelmän voisi rakentaa puhtaalta pöydältä? Tätä kuvaa maalailee Jani Tikkanen blogissaan.

  • 21.6. 10:01

TOIMITUKSELTA

Tämäkin muuttaa Suomea

Useimmissa maissa henkilökohainen budjetti on lisännyt yhteiskunnan kuluja.

  • 16.6. 09:05

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa. Olemme savuton työpaikka.

Rovaniemen kaupungin perusturva

OSA-AIKAINEN (25 %) LASTENPSYKIATRIN VIRANSIJAISUUS AJALLE 2.1.2018 - 31.12.2018

Rovaniemen kaupungin perusturvan toimialan toimintaa ovat avovastaanotto, aikuisten sosiaalipalvelut, kuntoutus, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, maahanmuuttajasosiaalityö, perheneuvola, palveluohjaus ja ikäosaamiskeskus, palveluneuvonta- ja ohjaus, perhesosiaalityö, sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, terveysneuvonta, vammaispalvelut sekä ympärivuorokautinen hoiva ja palveluasuminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee n. 1100 ammattilaista. Toimipisteitä on kymmeniä eri puolilla Rovaniemeä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävät ovat monipuolisia, mielenkiintoisia ja haasteellisia. Ammattitaitoinen henkilöstö on toimintamme perusta ja siksi panostamme henkilökunnan osaamiseen ja kehittämiseen. Tervetuloa joukkoomme.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRI Asikkalan terveysasema

Tehdään yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista parempia kuin ikinä! Olemme uudistettujen sote-palveluiden tuottaja. Yhtymässä työskentelee n. 7200 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRI Järvelän terveysasema

Tehdään yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista parempia kuin ikinä! Olemme uudistettujen sote-palveluiden tuottaja. Yhtymässä työskentelee n. 7200 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Työelämä

Minna Pihlava

Suositusviidakko kaipaa raivausta

Kansallinen ohjaus pitää miettiä uusiksi sote-uudistuksessa, sanoo palvelu-valikoima-neuvoston pääsihteeri Taina Mäntyranta.

  • 16.6.