TERVEYDENHUOLLON REVISIO -BLOGI

Perusterveydenhuollon horisontti 2020

  • 21.6. 10:01

Jani Tikkanen

Keskikesän kynnyksellä on mukava antaa laineiden liplattaa ja visioida velvoitteista vapaana.

Tässä on tullut kirjoiteltua aiheesta jos jonkinmoisesta perusterveydenhuollon nykytilanteesta, mutta mitä jos visioita eivät sitoisi nykyiset seinät tai asetukset, vaan järjestelmän voisi rakentaa puhtaalta pöydältä?

Muistuttaisiko lopputulema edes etäisesti nykytilannetta?

Alla muutamia omia ajatuksia siitä, mihin suuntaan laivaa voisi ajaa. Blogin tarkoitus on alusta alkaen ollut herätellä debattia, joten kritiikkiä ja muita visioita otetaan enemmän kuin mielellään vastaan!

 

Terveyspalveluiden keskeinen tehtävä on ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia. Siksi palvelut olisivat arjessa läsnä ilman kynnyksiä, vuoden jokaisena päivänä ja vuorokauden jokaisena hetkenä.

Ihmisten tarpeisiin reagoitaisiin viivästyksettä ja kyseenalaistamatta.

euranta, tukeminen ja edukaatio olisi jatkuvaa ja yksilöllistä. Nämä etulinjan tarpeet hoitaisi keskusteleva tekoäly, joka ei väsyisi tsemppaamaan elintapojen muutoksissa eikä murisisi soittajilleen aamuyöllä, vaan jaksaisi tukea ja auttaa aina tarpeiden mukaan. Se aistisi jatkuvasti trendejä terveydentilassa ja toimintakyvyssä.

Ihmisillä olisi tekoälyn kautta enemmän tartuntapintaa osallistua omaan terveydenhoitoonsa.

 

Painopiste olisi ennaltaehkäisyssä.

Koko väestön genomia ei sekvensoitaisi, mutta jokaisen palveluiden piiriin tulevan taustat, nykytilanne ja ennuste arvioitaisiin aiemmin kertyneiden datapisteiden ja parhaan mahdollisen näytön mukaisesti.

Tässä pisteessä luotaisiin käytännön suunnitelma asiakkaan kanssa vähintään tupakoinnin, alkoholin, liikunnan ja painotrendin suhteen. Käytännössä tämä toteutuisi automaation avulla jo ennen kuin asiakas olisi koskaan astunut sisään yhteenkään toimipisteeseen. Korkeampi äly oppisi jatkuvasti sille syötettävistä päätetapahtumista yhä tarkemmaksi ennusteissaan.

Jokaisesta meistä on jo olemassa massiivinen määrä datapisteitä menneiltä vuosilta, puhumattakaan lähitulevaisuudesta (mm. sensoridata). Preventiossa vastuuta kantaisivat myös muut kuin puhtaasti sairauksiin koulutuksensa saaneet, ja terveysvalmennuksen osaamista skaalattaisiin digitalisoimalla sitä.

 

Prevention vuotaessa, vakavampien sairauksien yllättäessä ja toimintakyvyn heikentyessä fyysinen ammattilaisten verkko olisi edelleen toiminnan selkäranka. Resurssi riittäisi nykyistä paremmin hyödyntämällä eturintamassa edellä mainittua tekoälyä.

Lääkärivastaanotot ja päivystyspisteet saisivat tällöin osaamisestaan enemmän irti, ja jokaisessa kontaktipisteessä potilaan kokonaistilannetta ehdittäisiin tarkastella laajemmin.

Mahdollisimman moni asia kerralla kuntoon ja aina myös preventio asialistalla. Vähemmän pikaravintola-pisteitä ja enemmän pitkää tähtäintä.

 

Tietojärjestelmät eivät olisi päivitettyjä dinosauruksia, vaan vapaasti muokattavia, avoimen rajapinnan kevyitä työkaluja, jotka skaalautuisivat toiminnan tarpeisiin. Tietojärjestelmät vapauttaisivat jälleen pitkälle automaation ansiosta ammattilaisten energiaa potilastyöhön.

Järjestelmässä olisi myös suora rajapinta asiakkaille tarvittavaan vuorovaikutukseen. Terveysdata ei olisi tietojärjestelmien omaisuutta, vaan liikkuisi mahdollisimman vapaasti raamien sisällä.

 

Prosessit olisivat niin pitkälle mallinnettuja ja suunniteltuja, etteivät henkilöstön poissaolot ja vaihtuvuus aiheuttaisi yskänpuuskia päivittäistoiminnoissa.

Terveyspalveluiden hallinto olisi ultrakevyt ja vähäportainen. Johtajat kantaisivat vahvasti vastuuta ja viestisivät avoimesti.

Itse ammattilaisten joukkue olisi pitkälti itseohjautuva. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä kasvatettaisiin tietoisesti, ja eri resursseja jaettaisiin joustavasti potilaan eduksi. Kaikki siilot purettaisiin.

Hankinnoissa suunnitelmallisuus olisi avainsana. Myös omaisuutta tilojen ja laitteiden muodossa hyödynnettäisiin suunnitelmallisesti. Se kliseinen hukka puristettaisiin toiminnasta pois.

 

Kaikkea toimintaa arvioitaisiin seurantaa myöten automaattisesti ja huonoista käytännöistä luovuttaisiin.

Kaikki toiminta tähtäisi terveyshyötyjen tuottamiseen – ei suoritetavoitteiden tai poliittisten ideologioiden täyttämiseen.

Palveluiden rahoitusmalli pohjautuisi kokonaisvastuuseen ja kannustaisi lisäämään vaikuttavuutta kaikilla rintamilla. Asiakaslähtöisyys olisi keskeinen lähtökohta lääketieteellisen näytön asettamissa raameissa.

 

Erikoissairaanhoito olisi voimakkaammin läsnä myös perustasolla, jolloin arjen ja konsultin välillä ei olisi mustia aukkoja.

Koko terveydestä ja kustannuksista vastaava taho vastaisi siis hoidosta mahdollisimman pitkälle erikoistason ohjeistuksen mukaisesti.

Kotihoitoa vahvistettaisiin digitaalisesti ja yhteisön resursseja yhdistettäisiin siten, että toiminnan painopiste olisi myös kotihoidossa preventiossa ja jatkuvassa seurannassa. Yhä useampi saisi elää pidempään ja arvokkaasti kotonaan sairauksistaan huolimatta.

Osastohoidon fokus säilyisi akuuttien sairauksien hoitamisessa ja toimintakyvyn ripeässä palauttamisessa. Lääketieteellinen tuki olisi läsnä myös pyhinä ja yöaikaan.

 

Isossa kuvassa päätavoite eli terveyden tuottaminen olisi edelleen identtinen nykytilanteeseen nähden, mutta paljon voitaisiin tehdä toisin vaikuttavuuden lisäämiseksi ja budjettien taittamiseksi.

Kiinteistä fyysisistä pisteistä siirryttäisiin lähemmäksi ihmisten arkea ja terveysdataa hyödynnettäisiin huomattavasti nykyistä laajemmin. Monesti väärinymmärretty big data lunastaisi odotuksensa ja heittäisi lääketieteen kehityskertoimen taas omille luvuilleen.

Ihmisten mahdollisuudet kantaa vastuuta ja vaikuttaa omaan terveyteensä lisääntyisivät.

Lääkäreiden ja muiden hyvinvointiammattilaisten osaamista skaalattaisiin paitsi digiratkaisujen, myös käytännön toiminnan muutosten kautta. Käytännössä vähemmällä tuotettaisiin aidosti enemmän.

 

Kaikki tämä olisi jo toteutettavissa ja maailmalta löytyy rohkaisevia avauksia. Se, kenellä on rohkeutta ravistella ja uudistaa koko toimintamalli ensimmäisten joukossa, tulee luomaan vielä valtavan määrän terveyshyötyjä väestölleen ja hyvin nukuttuja öitä organisaattoreilleen.

Muutos on tarpeellinen ja joka tapauksessa tulossa, joten annetaan ajatusten välillä laukata. Satavuotias Suomi ansaitsee rohkeita visioita ja tekoja niiden eteen.

Aurinkoista ja vähälumista kesää kaikille!

Uusin lehti

Tapahtumat

Tule mukaan Mediuutisten HOITAJA 2017 -koulutukseen. Kahden päivän aikana saat työkaluja oman työsi tueksi, eväitä oman asiantuntijuutesi kehittämiseen sekä keinoja ylläpitää työhyvinvointia. Koulutus kokoaa yhteen mielenkiintoiset ja asiantuntevat puhujat sekä hoitotyön ammattilaiset. Liity joukkoon!

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

TERVEYDENHUOLLON REVISIO -BLOGI

Perusterveydenhuollon horisontti 2020

Mitä jos perusterveydenhuollon tulevaisuuden visioita eivät sitoisi nykyiset seinät tai asetukset, vaan järjestelmän voisi rakentaa puhtaalta pöydältä? Tätä kuvaa maalailee Jani Tikkanen blogissaan.

  • 21.6. 10:01

TOIMITUKSELTA

Tämäkin muuttaa Suomea

Useimmissa maissa henkilökohainen budjetti on lisännyt yhteiskunnan kuluja.

  • 16.6. 09:05

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa. Olemme savuton työpaikka.

Rovaniemen kaupungin perusturva

OSA-AIKAINEN (25 %) LASTENPSYKIATRIN VIRANSIJAISUUS AJALLE 2.1.2018 - 31.12.2018

Rovaniemen kaupungin perusturvan toimialan toimintaa ovat avovastaanotto, aikuisten sosiaalipalvelut, kuntoutus, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, maahanmuuttajasosiaalityö, perheneuvola, palveluohjaus ja ikäosaamiskeskus, palveluneuvonta- ja ohjaus, perhesosiaalityö, sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, terveysneuvonta, vammaispalvelut sekä ympärivuorokautinen hoiva ja palveluasuminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee n. 1100 ammattilaista. Toimipisteitä on kymmeniä eri puolilla Rovaniemeä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävät ovat monipuolisia, mielenkiintoisia ja haasteellisia. Ammattitaitoinen henkilöstö on toimintamme perusta ja siksi panostamme henkilökunnan osaamiseen ja kehittämiseen. Tervetuloa joukkoomme.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRI Asikkalan terveysasema

Tehdään yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista parempia kuin ikinä! Olemme uudistettujen sote-palveluiden tuottaja. Yhtymässä työskentelee n. 7200 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

A-klinikkasäätiö

Osa-aikaista lääkäriä K-klinikalle Espooseen

A-klinikkasäätiö sr on vuonna 1955 perustettu suomalainen palveluntuottaja ja järjestö, joka tunnetaan päihdetyön erityisosaajana. Säätiön palveluissa työskentelee noin 700 ammattilaista. Yhteistyökuntia on yli sata ja liikevaihto on noin 45 miljoonaa euroa. Palvelutuotanto siirtyy vuoden 2017 aikana säätiön täysin omistamaan A-klinikka Oy:öön. Palvelujen laatu on sertifioitu ja asiakastyytyväisyys on korkea.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Työelämä

Minna Pihlava

Suositusviidakko kaipaa raivausta

Kansallinen ohjaus pitää miettiä uusiksi sote-uudistuksessa, sanoo palvelu-valikoima-neuvoston pääsihteeri Taina Mäntyranta.

  • 16.6.